Hemmottelua

Nyt on tosiaan tullut hemmoteltua itseä oikein olan takaa, kun sain vihdoin käytyä lidliläisten antaman lahjakortin turvin Naisten liikuntaklubilla hieronnassa. Paikan asiakaskunnan arvannette, joten olihan se vähän outo tilanne hipsiä läpi kuntosalin. Tilanne oli muutenkin perin outo, sillä minua ei ole bauttiarallaa koskaan hierottu viittä minuuttia pidempään, joten oli vaikea tottua hieronnan "toiselle puolelle". Lahjakortin lupaamasta 30 hierontaminuutista meni varmaan puolet "tilanteeseen rentoutumiseen".
 
Olin aina kuvitellut, että totta kai siellä mennään ensin pukkariin, vaihdetaan pyyhe lantiolle ja mennään johonkin hämärään huoneeseen, jossa soi rento musa. Nooh, vähäinen valaistus ja pianonpimputus meni nappiin, mutta vaatteet väheni hierojan häärätessä samassa huoneessa. Olin farkut jalassa koko hieronnan, vain yläosa paljaana. Täytin esitietolomakkeen, jossa kyseltiin oudon henkkoht kysymyksiä parisuhteesta ja harrastuksista. Hieroja kysyi toiveita siitä, mitä hierotaan ja saako käyttää öljyä. Natürlich!…Sitten asettauduttiinkin jo hierontapöydälle vatsalleen. Ja tekihän se höpöä JEAH! Tavallaan harmi, että hoito kesti "vain" puoli tuntia. Hauska yksityiskohta: hieroja oli viimeisillään raskaana.
 
Lisää hellintää oli luvassa lauantaina (aika erinomaisesti sujuneen työyön jälkeen), kun käytiin Marian kanssa Veeralla parturissakampaajalla. Tukkaan tuli uusi muoto ja uudet värit, aika lailla erilainen ku on koskaan ennen ollut. Kummatkin oltiin jälleen SUPERtyytyväisiä Veeran kädenjälkeen. Kyllä se Veera osaa.
 
Ensi viikolla onkin sitten luvassa uutisprojektia, jonka ohjaan koulun monikamerastudiossa. Tehtiin viikolla Emmin ja Hannan kanssa omaa sähkettä "lähetystä" varten, ja tietysti osasi jälkimmäisen irman kanssa olla hermot koetuksella. Kiltisti sanottuna työkemiat eivät ihan natsaa hänen kanssaan….Emmin kanssa asia onkin toisinpäin ja oli mukavaa ja tehokasta ahkerointia. Visio oli tehtävästä samanlainen tai näkemykset täydensivät toisiaan, tai jotain sellaista. Parempi oli toimiakin homma, sillä ollaan Emmin kanssa uutisprojektin "point personit". Ohjaus jännittää, toivottavasti osaan hommat nollakokemuksella. Tahti on uutisissa tiivis, joten löysäillä ei ehdi. En myöskään halua näyttää lepsulta tai täysin ammattitaidottomalta muiden silmissä…Jännittää…Nyt, kun uutisprojekti loppuu niin sitten alkaakin taas radioprojekti: linjan kakkoset ja me ykköset vedetään koulun omaa radiokanavaa, Radio Reaktoria, huhtikuun puolestavälistä kuukausi eteenpäin 24h. Haastavaa mutta (toivottavasti) hauskaa meininkiä siis luvassa.
 
Ville heitti taas jotain sekoviestiä chattiin. Yö meni muutenkin edelliskertaa mukavammissa merkeissä. Tuli kiva määrä viestejä, jäkä ei joikkunut ja läppä lensi ihan ok. Jouduin mennä taksilla (jonka firma kyllä maksaa), sillä autossa oli jotain fibaa päivällä. Kuitenkin, isän tarkastaessa autoa mitään vikaa ei enää löytynyt…Weird…Noh, auto toimii ja on jo taas oikealla omistajallaan.
 
Mutta! Nyt siirryn nukkumapuuhiin eli vetämään zetaa tai jotain sellaista. Huomenna onkin sitten koulua yhdeksästä kahdeksaan illalla, kun jotkut Maikkarin ja Ylen tyypit tulevat esittäytymään meille…Piiitkä päivä tulossa, argh…Näihin tuskiin lopetan kuten Eino-Mies Porkka-Koski täältä tähän. Se on moro!

Posted by hurraakerkko

Vastaa