Unettomat – syvä(hkö)analyysi

"Keskiviikkoiltaisin Radio Reaktori tarjoaa kuuntelijoille mahdollisuuden rentoutua Unettomien tahtiin. Aiheina myöhäisillan keskusteluohjelmassa ovat muun muassa ihmissuhteet, kasvu, työnteko ja vapaa-aika. Arkipäivän elämää ja maailmanmenoa puidaan filosofisesta näkökulmasta. Pohdiskelun ohessa kuunnellaan rauhallista musiikkia, josta tulee hyvä fiilis. Luvassa myös gallupeja, kokemuksia, faktaa ja kirjallisuutta. Ohjelmaa juontavat Saana  ja Kerkko toivottavat kaikki Unettomat yökyöpelit tervetulleiksi tunnelmoimaan kuutamonvalossa. Unettomat joka keskiviikkoilta kello 23.00."
 
Semmoista hehkutusta löytyi Radio Reaktorin nettisivuilta. Ohjelma perustui Saanan perusideaan myöhäisillan rauhallisesta musa- ja jutusteluohjelmasta. Siitä sitten kehiteltiin Unettomat, ja kehitys jatkui toki vielä ohjelmasarjan alettua. Joka ohjelmassa käsiteltäisiin eri aihetta, joiksi valittiin kasvaminen, työ, vapaa-aika ja rakkaus. Keskusteltaisiin aiheesta kirjojen ja leffojen kautta, jaettaisiin aihe pienempiin osa-alueisiin ja pyrittäisiin analysoimaan asioita jotakuinkin filosofisesti ja monelta kantilta. Keksin erilaisia "osioita", mitä meillä oli: Olo/Tila, kummankin juontajan yömusavinkit ja topviitoset eri aiheista. Saana taas toi mukanaan muun muassa viikon väittämät, ja oli aika lailla head honcho siinä, mistä missäkin välissä juteltaisiin. Lisäksi hän esitteli joka ohjelmassa menovinkkejä tulevalle viikolle.
 
Osiot alkoivat onneksi elää omaa elämäänsä, kun jaettiin vastuuta niiden hoitamisesta. Olo/Tila oli siis semmonen, että ekaksi inserttinä tuli jokin aiheeseen liittyvä "olo" – etukäteen äänitetty pätkä esim. työ-aiheinen olo oli "jonkun duunarin työstressistä" kertova sisäinen dialogi. Tila taas joku..noh, aiheeseen liittyvä tila, esim. työpaikka tai jotain sellaista. Saana oivalsi hyvin – ja itse asiassa mua paremmin- heti alusta, mitä läppää osioissa voisi heittää, ja niinpä lopulta kumpikin alkoi vetää todella korkealentoista juttua, alkoi olla musaa yms. efektejä ja muutenkin paljon panostusta. Visio muuttui siis paljon alkuperäistä kunnianhimoisemmaksi ja PAREMMAKSI. Vesa suostui "ääninäyttelijäksi", joka sanoi osioiden nimen aina ennen joka pätkää (siis nauhotettiin hänen spiikkinsä jo ekalla viikolla). Pätkät kestivät aina noin 20-50 sekkaa suunnilleen.
 
Topviitoset (ekassa ja vikassa showssa oli kummankin omat listat, tokassa ja kolmannessa vuoroteltiin) tuli keksittyä/ripattua Ögonaböj-ohjelmasta. Listat käsittelivät milloin mitäkin asiaa aiheeseen liittyen, ja yleensä oli pilkettä silmäkulmassa sillattis sopivasti. Toinen esitti listansa, ja sitten yhdessä analysoitiin. Taustamusana osiolle oli Stephane Pompougnacin Love The DJ ja vikassa ohjelmassa toista listaa väritti Rinocerosen Machine Pour Les Oreilles. Aiheita listoille olivat mm. typerimmät dumppausrepliikit, toiveammatit, elokuvateatterin pienet ilot ja niin edelleen.
 
Ohjelma kesti tunnin alkaen keskiviikkoiltaisin klo 23.00; viimeinen ohjelma kesti juhlan ja aiheen kunniaksi vähän päälle puolitoista tuntia.
Perusrunko oli jotakuinkin tällanen: jinkku, biisi, puhetta 5-10 minsaa, biisi, puhetta 5-10, valintabiisi, Olo/Tila ja Top5, valintabiisi, puhetta ja loppubiisi. Ainakin suunnilleen tolleen. Kaavaa kuitenkin sovellettiin, ja mitään tarkkoja rajoja ei ekan shown jälkeen pidetty. Lennossa sit feidailtiin biisejä ja mietittiin tarkemmin mitä seuraavaksi jutellaan ja tehdään. Tavallaan rikottiin semmosta neuvoa, ettei radiossa saisi vain jutella omista asioistaan, sillä keskustelut olivat aika lailla omien mielipiteiden puintia…Mutta ihmiset tykkäs, joten so what?
 
Eka show käsitteli kasvamista. Oltiin aika tarkasti mietitty shown kulku, tehtiin kunnon ajolista siitä, kuinka pitkään milloinkin juteltaisiin, samoin ’kuka puhuu?’ oli jo kässärissä sovittu. Kaikki perusosaset oli jo mukana- olotila, top5 kaksin kappalein, henkkoht musavalinnat (joojoo, kyllä me ne kaikki muutkin biisit ihan itse valittiin)… Hermoiltiin aika paljon ekaa showta, ei oltu tekniikasta varmoja (ja kyllähän se kusikin yhdessä vaiheessa), eikä juttu luistanut täysin sujuvasti vaan oli useampia jäätyilyhetkiä puheessa. Nooh, tunnissa selvittiin aikasten jämptisti ja elossa kuitenkin. Ekassa ohjelmassa oli aika paljon musaa, mikä dominoi meininkiä. Koulukaveri Jussi, jonka palaute oli koko kuukauden ajan hyvin asiallista ja "hyödynnettävää", sanoi kaipaavansa enemmän puhetta ohjelmaan musan sijaan.
 
Ja näin tehtiinkin viikkoa myöhemmin. Työstä- työssäkäynnistä ja jaksamisesta – puhuttiin huomattavasti enemmän, ja silti biisejä voitiin soittaa 5-6, eli ei yhtään huonosti. Tällä kertaa keskustelu oli luontevampaa ja rullasi sopivalla vauhdilla. Saanan mielestä oltaisiin ehkä voitu vielä enemmän kuunnella toisiamme ja esittää jatkokysymyksiä. Toisaalta totta, mutta ehkä välillä oli hyvä vaan heittää filosofisia kysymyksiä kuuntelijalle mietittäväksi. Peruskaava toimi hyvin, ja voitiin jutella laveammin aiheesta. Oli tosi hyvä olo ja tila, ja Saanan top5 toimi. Saana oli jälleen keksinyt viikon väittämän ja löytänyt kirjallisuutta aiheesta.
 
Kolmas show käsitteli vapaa-aikaa. Kunnianhimoisehkosti studiossa oli kaksin kappalein vieraita, Saanan kavereita, joiden kanssa käsiteltiin leffoja ja kirjoja. Olisin ehkä kaivannut enemmän yleistä juttua vapaa-ajasta, nyt teema jäi aika suppeaksi. Varsinkin kun oli humanisteja vieraina niin olisi voinut muutakin kuin lempileffoista jutella. Mukavia poikia, mutta kun en tuntenut heitä, niin jäin kolmikon ulkopuolelle aika pahasti. Keskustelu alkoi vain rullaamaan median suuntaan, eikä sitä sitten saanut enää jotenkin käännettyä…Vieraat dominoivat keskustelua, ja toisilleen tuttuina haastoivat toisensa koko ajan väittelyyn…oltiin juontajat aika pienessä roolissa siinä showssa ja alkuväittämää ei ehtinyt sanoa kun vieraat jo intoutuivat jutustelemaan. Top5-lista oli Kerkon käsialaa, ja käsitteli leffateatterin pieniä iloja, joka yllätyksekseni innoitti yhden random kuuntelijan jopa soittamaan studioon asiasta. Olin ohjelman DJ:nä, ja ottaa pattiin ku tein parit mokat, oli mikkiä pois päällä ja Tila jäi puolittain kuulematta kun liuku oli alhaalla, eli volyymi nollassa…sillon otti pattiin…Muuten perusosiot toimi mukavasti. Ja tärkeintähän on, että kuuntelijat kuulemma tykkäsivät. Sain kuulla, että saanan lähipiiristä on tullut kehuja Kerkon äänestä. Oh yeah..
 
Viimeisessä showssa oli eeppinen rakkaus-teema, ja kestoa oli tosiaan yli 1,5h. Käsiteltiin aihetta kaikista mahdollisista näkökulmista – katkeraa, suloista, romanttista ja villiäkin meininkiä oli…Saana keräsi luokkalaisilta rakkausrunoja, joita sitten sopivissa väleissä lausuttiin, ja mä tein ohjelmaa varten oman mainoksensa, jota kanavalla pyöritettiin kiitettävästi. Oli herkkää menoa…Soitettiin paljon rakkauslauluja, joita kummaltakin löytyi sopivasti. Kaksi kertaa oli top5 ja sitten tietysti hienot olot ja tilat, ja väittämiä ja aforismien pilkkomista palasiksi…Aikamoisen massiivinen ohjelma suurena finaalina, ja vedettiin aika syväluotaavalla otteella aika ajoin. Keskustelu luisti todella hyvin, ja oli hauskaavakavaaanalyyttistä, eikä enää jäätyilty oikeastaan lainkaan. No toki välillä sekos sanoissa, mutta se nyt on pientä. Ja muutamassa kohtaa ainakin toinen herkistyi jostain syystä, heh…Pieni ilonaihe oli se, miten hyvin saatiin sovitettua biisivalinnat ohjelman sisältöön; kummallakin oli nippu levyjä, jotka saatiin kaikki soitettua hyvissä väleissä. Hyvä maku jäi suuhun kaikin puolin, oli niin kunnianhimoinen lopetusjakso Unettomilla. Ehdottamasti paras show kaikista!
 
Oli jees nähdä millainen työkaveri Saana on (on ollut tavoitteena vaihdella työkaveria projekteissa mahd paljon), ja hyvinhän se sitten sujuikin. Ollaan varmaankin tarpeeksi samanlaisia, että yhteispeli sujuu, ja toisaalta tarpeeksi erilaisia, että syntyy mielenkiintoista keskustelua ja debattia…Kiitos Saanalle siis kuluneesta kuukaudesta ja ahkerasta työnteosta, tämä oli ilo.
 
"—Arkipäivän elämää ja maailmanmenoa puidaan filosofisesta näkökulmasta. Pohdiskelun ohessa kuunnellaan rauhallista musiikkia, josta tulee hyvä fiilis—" Kyllä tuohon mainoslauseeseen on luottaminen. Tarkoitan, ettei mun mielestäni luvattu liikoja, vaan kaiveltiin aiheita suunnilleen niin paljon kuin oli mahdollista. Joitakin asioita jätettiin taas tyylikkäästi hautumaan kuulijoiden mietittäväksi. Oli paljon erilaisia vakiokoukkuja, jotka toteutettiin kunnianhimolla, ja muutenkin mainostekstin tunnelmointi onnistui.
 
Jepujee, Unettomat ovat tosiaan vihdoin saaneet unen päästä kiinni, mutta puhetta oli, että ensi keväänä tehdään comeback, varsinkin kun saatiin kaikilta paljon positiivista palautetta ohjelmasta. Ja kyllähän sitä on ehdottoman ylpeä tosta ohjelmasta. Mikäli Unettomat palaa ensi vuonna, vallataan joku hieman aikaisempi kellonaika lähetykselle, jotta saadaan vielä enemmän kuuntelijoita. Ja olisihan se itsellekin mielekkäämpää päästä kotiin puoliltaöin eikä vasta puoli kaksi yöllä. Toki ohjelman nimi antaa osviittaa siitä, ettei mitään keskipäivän showta voitaisi vetääkään, mutta anyway.  
 
Mutta! Eiköhän tämä subjektiivinen saarna ollut tässä…Jos haluatte kuunnella lyhyttä näytettä vikasta lähetyksestä niin klikatkaa tästä linkistä. Check it out! Mutta nyt mulla alkaa sormet olla naputtelusta verillä, joten poistun. Vielä sen sanon, että koulu loppui eilen, ja huomenna oon ohjaamassa Matkakassaa SubTV:llä. Se- on- moro!
 
 
 

Posted by hurraakerkko

Vastaa