Grandmaster Flash Chief

Päivä alkoi tänään mukavasti: Pelastin maailman, ja siinä samassa nitistin nipun Covenantin ja Floodin porukkaa. Eli kaivoin pitkästä aikaa kaapin perukoilta yhden kaikkien aikojen parhaista konsolipeleistä – Halon.
On sen verran pitkä aika, kun on ehtinyt istahtaa Xboxin äärelle ja vähän uhmata koodattuja vihollisia, että oli ihan mukavata vaihtelua peruspäivärytmiin. Olen pari viime viikkoa vetänyt lepiä, kun ei ole paljoakaan ollut töitä. Ja onpi ollut mukavaa. Suuri osa ajasta on mennyt musiikkihommissa, olen kikkaillut intensiivisesti useammankin kipaleen kimpussa, kehitellyt sanoituksia ja sen semmoista. On ollut kunnon draivi päällä. Juujuu, on sitä ulkoiltukin ja puuhasteltu vaikka mitä, en ole leiriytynyt sisälle ja muuttunut…no, joksikin sisällä eläväksi elukaksi. En ole loppupeleissä yhtään harmitellut sitä, miten vähän olen ollut töissä, sillä kyllä sitä pitää rentoutumaankin päästä.
Kerkon kesäbiisilista ei ole kasvanut lähiaikoina, sillä en ole toviin bongannut potentiaalisia ehdottomia kesähittejä ja näin ollen niinsanottu luukuttaminenkin on jäänyt vähemmälle.
Ei ole tosiaan kovaa kiirettä lähiaikoina ollut, mutta aika on kulunut puuhastellessa. Olin viimeksi viime viikonloppuna töissä, ja nyt tuntuu kuin huominen vuoro olisi odottanut itseään vuosia. Maanantain chat jäi vetämättä yllättävän sairastapauksen vuoksi: päivän mittaan aluksi allergiseksi reaktioksi  tulkitsemani oireet pahenivat ja pahenivat. Jäkä joikkui, päätä särki ja oli kuumeinen olo (lämpöä ei kuitenkaan ollut). Onneksi sain pomon avustuksella kaverin paikkaamaan, ja pikaflunssa lähti nopeammin kuin iski. Täytyy toivoa, ettei jäänyt mitään pöppöä, koska olisi kiva viettää kesää terveenä. Hei daa!
Vaikka edellisestä merkinnästä lieneekin jo tovi, en keksi kertoa mitään tämän erikoisempaa anekdoottia. Olihan tuo uutiskynnys jo nytkin aika matalalla. Auf Wiedersehen!

Posted by hurraakerkko

Vastaa