Kesän merkit VIII: Muu maa mustikka

Vietimme 2.7. kihlauksemme vuosipäivää Marian kanssa. Tämän kunniaksi talouteemme kulkeutui Sinkkuelämää-dvd-boksi.

Kaipa olen sarjan avoimeksi ystäväksi jo tunnustautunut – sarjasta, jossa neljä naista puhuvat päivät läpeensä pervoja, ei voi olla nauttimatta. Erikoista iloa tuottaa se, miten kyltymättömän itsekeskeisiä päähenkilöt – etenkin Carrie (Sarah Jessica Parker) – ovat.

Nelikkohan vetää aamiaista, lounasta, drinksuja ja muuta milloin missäkin, keskustellen yleensä parisuhteista ja seksistä sekä jommankumman edellisistä aiheuttamista ongelmista. Keskustelunaiheet pomppivat neljän naisen kilpaillessa toistensa huomiosta. Joku esittää ongelmansa, jota toinen päivittelee, kolmas sitten kumoaa koko homman ja neljäs päivittelee edellisen kommenttia. Toinen kierros alkaa, kun ensimmäinen valittaja vähättelee ”kolmosen” huolia viittaamalla sarkastisesti omaan ongelmaansa.

Suomennettuna ja pähkinänkuoressa: ”Mun pitäisi mennä taksilla, koska kengät hiertää.” ”Mun vauva on pitänyt hereillä kolme viikkoa, oon läski eikä miehellä oo toista kiivestä.” ”No, sentään sulla ei ole rakkoja kantapäissä.” Ja tällaisia kintaalla viittauksia muiden ongelmiin tehdään siis 1-5 per jakso. Vasta suunnilleen neloskaudella muut kaverit kritisoivat Carrietä siitä, ettei hän koskaan kuuntele muiden huolia.

Muistan, kun Sinkkuelämää-sarja alkoi Maikkarilla waaay back in the day. Olin iloinen siitä, että Tytöt vain bailaavat –kasarikomedian päähenkilö (Parker) oli saanut kiinnityksen sarjaan. Kyseistä leffaa on tullut katseltua jo pienestä pitäen. Teinitanssihömpän muissa rooleissa olivat muuten Helen Hunt ja Shannen Doherty.

Kun nyt tuosta vähän tongin muiden sinkkujen taustoja, niin Kim Catrall on hänkin kasarihassuttelunsa nähnyt (Poliisiopisto) ja Cynthia Nixon on joskus näytellyt Parkerin kanssa samassa minisarjassa vuonna yksi ja kaksi. Kristin Davis tunnettaneen muuten parhaiten Melrose Placesta, ja sekä hän että Nixon ovat vierailleet Teho-osastossa.

Ja viimeinkin otsikkoaiheeseen
Koska olen toistuvasti kesän aikana miettinyt ja muistellut muita maita, lienee aika heittää vielä lisää vettä myllyyn. Kesään liittyy kesäloma, ja lomaan usein liittyy matkailu, oli sitten määränpäänä mökki tai muu maa mustikka.

Tänä kesänä tulee reissattua enemmän kuin parin viime vuoden aikana yhteensä. Olimme tosiaan taannoin mökillä, ja elokuussa lähdetään Göteborgiin Marian kaveria Riikkaa tapaamaan. Kiitos Lidlistä matkatoimistoon siirtyneen ex-työkaverini Saaran, pääsemme viikonloppureissumme toiseksi yöksi neljän tähden hotelliin ilmaiseksi JEAH!

Näiden matkojen väiin mahtuu tulevana viikonloppuna käynnistyvä laivamatka Ruotsiin. Seilaamme Siljalla joululahjaksi saadun lahjakortin ansiosta. Matka alkaa perjantaina, ja kaksi yötä tulee sitten laivalla vietettyä. Ingrid viedään matkan ajaksi Korson kenneliin eli isälle siis hoitoon. Viime laivareissusta onkin jo melkein kaksi vuotta, ja yhteensattumien sumaa jatkaa se, että Riikka oli tuolloin Marian vieraana Suomessa.

Kerroin taannoin Suvin ja Tessin matkanneen Japaniin. Nyt myös koulukaveri Saana täydentää omaa matkablogia ollessaan Jussin kanssa vaihtarina Namibiassa.

…Ja sitten aiheesta taas muualle
Tein muuten ensimmäisen täysin oman artikkelinin Maailma.netiin – yleensä uutiset ovat muualta kerättyjä ja sivustolle muokattuja. Olin seuraamassa Amnestyn ilmakuvatempausta, jossa ihmiset muodostivat Senaatintorille sanan VAPAUS. Kolmessakymmenessä maassa toteutetulla tempauksella haluttiin vedota olympialaisten isäntämaan Kiinan huonoon ihmisoikeustilanteeseen. Artikkeli löytyy täältä.

Olen muuten huomannut, miten vaikeaa on keksiä hyviä otsikoita ja kuvatekstejä. Turhan usein olen turvautunut etenkin kuvateksteissä tårta på tårta-tyyliin, eli vain selittänyt mitä kuvassa on. Olisi mahdollista myös laittaa kuvan alle jotain hyvää ja iskevää lisäinfoa aihesta. Onneksi täällä pääsee harjoittelemaan kunnolla.

Lopuksi omaa punaviiniä
Sinkkuelämää-sarjassa matkataan New Yorkista muun muassa Californiaan ja Ranskaan. Yksi lempparikohtauksistani sarjassa saattaa olla se, jossa Big kertoo muuttavansa Napaan, Californiaan. Hän selittää väsyneensä Nykiin, mihin Carrie toteaa: ”If you’re tired you take a napa, you don’t move to Napa.” Tähän Big vastaa – ja kirjoitukseni loppuessa voisin toivottaa lukijoilleni samoin –  ”Arrivederci, baby.”

Mutta nyt jään twistaamaan Moon Riverin tahtiin. Arrivederci, baby.

Posted by hurraakerkko

Vastaa