Might & Especially Magic

Nyt on elämässäni virallisesti Taikaa! Huhtikuu on kulunut maagisessa kuplassa, joka sulkee ulkopuolelleen muun maailmaan. Nyt on kuitenkin aika loihtia silinterihatusta uusi blogimerkintä.

Fiilis on ylpeä, samalla villi ja tyyni, harras ja hauska, upea ja uskomaton. Etenkään ensikosketusta taikamaailmaan en osaa sanoin kunnolla kuvailla.

Uusi roolini elämässä pistää kuitenkin vielä enemmän pohtimaan sitä, mitä on tullut jo mietittyä viimeisen kymmenen kuukauden aikana: miten paljon kerron uudistuneesta elämäntilanteesta? Materiaalia ja intoa tietysti löytyy, mutta jo journalististen opintojenkin kautta olen oppinut mediasta ja yksityisyyden suojelemisesta kaikenlaista. Katsotaan, miten tilanne hahmottuu, taitaa olla monta vuotta aikaa viel miettiä.

Ökkömönkiäisiä
Taikatemput ovat tietysti innoittaneet sorvin eli pianon ääreen. Aloin jo ennen virallista saapumispäivää luonnostella kivaa lastenlaulua…ja idea muuntui tietysti meikäläisen käsissä tutun kieroon suuntaan. Tuloksena oli ehkä jopa White Stripes –henkinen rockittelu. Tällä hetkellä biisi toimii kuin suurikin hitti, sillä yleisö kuuntelee, ja sivullisillekin on melodia jäänyt mieleen.

Sanoitukset ovat valmistuneet pikkuhiljaa, mutta voipi olla, että joudun muuttamaan sanoituksia “lapsekkaampaan” suuntaan. Ohessa kuitenkin Monsters Inc:inlyriikkaa:

Creepy little creatures that creep
Hear the patter of tiny feet
Come at you while you sleep
Creepy little creatures and me

Creepy little creatures that creep
Creepin’ on down the street
Can’t you hear their march has a beat
Creepy little creatures and me

::It’s the Brotherhood
Night-time brotherhood
Just trying to set the mood
But get misunderstood::

Creepy little creatures of night
Come out only in the moonlight
Don’t let the bedbugs bite
creepy little creatures and I

Creepy little creatures of night
Come out when there’s no one in sight
Just want to tell you good night
And sing you this lullaby

Arrrr, matey!

Iski nimittäin silmätulehduksen jälkeen vähän sarveiskalvoon haavaumaa ja muutakin tautia. Ei oo ollut hirveän hauskaa – paitsi, että ainakin töissä silmälapulla olen saanut mielettömästi rispektiä. Kaikki näyttää utuiselta, ja lähes viikon ajan olin televisio-, tietokonetyö- ja kirjanlukukiellossa. En saanut siis tehdä mitään; onneksi on ympärillä naisia, joista saa viihdykettä (en tarkoita tätä sovinistisella tavalla, hehe).

Päälläni kuvassa on muuten Mikon aka Tervajan suunnittelema t-paita, joka kantaa nimeä “I Heard It On The Radio”. Sopii meikäläisen duuniin erinomaisesti. Olen aina ihaillut Mikon designeja, jotka ovat saaneet myös rutkasti kansainvälistä rispektiä. Tämä kappale saapui jenkkiläisestä verkkokaupassa. Muutamia teoksia löytyy esimerkiksi täältä.

Tiesittekö muuten, että Simpsoneissa alati piipahtava melankolinen merikapteeni on alunperin Conan O’Brienin keksimä hahmo?

Phantom Menace
Kolmas vuosi koulua alkaa lähestyä loppua. Itse asiassa viime kuukaudet on tullut koulussa oltua hyvin löysästi, sillä viimeiset vuodet eivät tunnu erityisen “koulumaisia” olevan. Reaktori on taas käynnissä, ja vielä kaksi jaksoa on Hyvää, Pahaa & Rumista jäljellä. Hauska ohjelma, täytyy kehua itsekkäästi mutta uskoisin, että rehdisti.

Eniveis, kohta on enää vuosi Metropoliointia jäljellä. Pienenä haaveena on etukäteen valmistuminen. Joskin erään pakollisen kurssin, joka järjestetään aina tiettyyn vuodenaikaan, takia voin keulia vissiin vain parilla kuukaudella. Nomuttajoo, en aio siitä ottaa ylimääräistä painolastia.

Joktap, opinnäytteen suunnitelmaa pukkaa. Teoria pyörii verkkopäiväkirjojen ympärillä iskulauseella “blogit journalismin jatkeena”. Suomeksi sanottuna tutkin sitä, miten blogit kurovat umpeen väliä kansalaisjournalismiharrastelijoiden ja ammattikirjoittajien välillä. Analyysiä tullee tehtyä MTV3:n toimittajien blogeista, ja ehkäpä kyselenkin tyypeiltä, mitä bloggailu tuo lisää omaan työnkuvaan.

Lisäksi ajattelin pitää omaa videoblogia eräänlaisena teososana teorian lisukkeeksi. Koska niin monet luokkatoverit tekevät vain kirjallisen työn, haluan jo siksikin tuottaa toiminnallisen opinnäytetyön. Videoblogia varten perustanen uuden väliaikaisen blogin, jotta virallinen kouluhomma erottuu näistä normielämän nokkeluuksista. Mutta kattellaan näitä, kunhan pääsen työhön käsiksi.

Man or myth?
Elämässä on mysteeriä, elämässä on taikaa. Näin se kuuluukin olla. Sellaisen asian nyt asian vierestä sanon, että mun mielestä taikurit yleisesti on aika epäinspaavaa viihdettä. Onhan David Copperfieldillä parit hyvät illuusiot jooeisiinmitään, mutta yleisesti temppuilu on jotenkin aika “buu”. Criss Angel on ihan omaa luokkaansa – huonoudessa.

Mutta oikea mystiikka, tarut, saagat ynnä muut sen sellaiset kiehtovat aina ja syvästi. Uskomukseni tunnettaneen yleisesti, mutta tutkin mielelläni erilaisten uskontojen jumaluuksia, uskomuksia ja muita ökkömönkiäisiä. Thor, Zeus, Väinämöinen, Apollo, Anubis…Hieno löytää taustoja ja yhteyksiä. Tiesittekö muuten, että Mika Waltari pohti aikanaan, että usko ja erotiikka kumpuavat samasta lähteestä, eli syvästi uskonnollinen olisi myös syvästi eroottinen? (Härskiä tietty kertoa tällaisia – miehenä, jolla on eräs tatuointikin kädessä).

Niinhän sen Guns’n’Roseskin neuvoi: “Use Your Illusions.”

 

Posted by hurraakerkko

Vastaa