Fanipaitafani

Näin remontin jälkimainingeissa muistelen kahta t-paitaa, jotka päätin talotuunailun loputtua siirtää mappi ööhön. Satuin tahrimaan vaatteet niin maan perusteellisesti maaliin, ettei peseminen enää kannata. Vuosien saatossa kuluneitakin olivat.

Samalla pistin roskikseen remonttifarkut, yhtä lailla tahriintuneet, mutta niissä ei hyvän mallin ja värin ohella ole suurta muisteltavaa.

T-paidat sattuivat olemaan fanipaitoja, toinen bändin, toinen elokuvan. Tunnustaudun fanipaitojen suureksi faniksi, ja vaikka nyt roskiin heittämieni vaatteiden perään en haikaile, niistä luopuminen on yleensä erittäin vaikeaa. Vuosien saatossa olen useita bändipaitoja haalinut keikoilla.

Nyt lähti siis Kotiteollisuuden liian pieni ja erittäin haalistunut t-paita. Paita saa siis osakseen saman unohduksen kuin Garbagen keikkapaita. Hieman haikailen Michael Jackson -paidan perään, vaikka pari vuotta sitten olikin pakko myöntää itselleen, että paidan on jo aika painua HIStoriaan. Tällä hetkellä suunnittelen HIM-paidan poistamista kaapista.

Pelkään jo etukäteen sitä hetkeä, kun on aika teutoni-t-paitojen siirtämisen eläkkeelle. Rammsteinin ja Kraftwerkin paidat (ensimmäinen etenkin) ovat olleet kovassa käytössä.

Fanipaitoja on vaan kiva hankkia, vaikka hintaa olisikin. Ehkä sitten, kun tosiaan joudun luopumaan Rammstein-ristin päällä istuvasta vähäpukeisesta irmasta, joka kertoo, ettei kyseessä ole rakkauslaulu, leikkaan itse printin jonnekin talteen. Kyseinen keikka sattuu olemaan ehkä paras näkemäni, ja paitakin on yksi lemppareistani.

Posted by hurraakerkko

Vastaa