Joulun merkit XIII: Viime joulu

Stockan jouluikkuna 2009Emme toki vielä ole lopettaneet aikamatkailua.

Tämähän on kuin oma versioni Charles Dickensin klassisesta Kitupiikki-tarinasta, joskin aaveiden sijaan blogissani  vierailevat…no, en tiedä mitkä. Nyt loppui vitsiltä clue. Palataan kuitenkin vielä viime jouluun; mitä jäi mieleen?

Joulua vietettiin hybridinä uusia ja vanhoja perinteitä. Aamulla isälle riisipuurolle (taisin muuten jälleen saada jemmamantelin), sitten appivanhemmille joulusaunaan, siskolle aterioimaan ja lahjoja avaamaan, sitten kotiin tulevan rouvan kanssa.

Tosiaan, tuolloin Maria oli vasta tuleva rouva, Taika vasta villapaidan sisällä ja työnimellä varustettu.

Lahjoista mieleen jäivät – etenkin – isyyspakkaus monine tuotteineen ja kopio Henry Jonesin muistiinpanoista. Kovimmassa käytössä ovat tiettävästi olleet isyyspakkauksesta löytynyt Isän muki ja Mika Waltari –elämäkerta Unio Mystica. Kattava faktaeepos on erittäin mielenkiintoista ja mukaansatempaavaa luettavaa, mutta joudun myöntämään, että lukeminen on edelleen kesken. Syynä on se, etten yleensä ehdi kotona niin tehokkaasti lukea ja kirjan fysiikka haittaa sen ottamista koulumatkoille mukaan. Nyt olen kuitenkin ottanut teoksen tehokäyttöön, jotta saisin sen jouluun mennessä luettua. Suosittelen kirjaa elämäkertojen ystäville.

Totisesti on pakko panna merkille, että jouluun on jämptisti viikko. Sitä ennen kuitenkin on meillä vielä Last Christmas…

Kuvassa yksityiskohta Stockmannin perinteisestä jouluikkunasta.

Posted by hurraakerkko

Vastaa