Päänsisäinen

Pääsiäisen yli mentiin nettipimennossa. Torstai-iltana alkanut vika korjaantui maagisesti vasta maanantaina puoliltaöin, vaikka vikailmoitus tehtiin jo lauantai-aamuna. Toki netissä tulee vietettyä ajoittain liikaakin aikaa, mutta katkon aikana jäi koulu- ja työhommat taka-alalle sattuneesta syystä.

Pääsiäishengessä saatoin torstaina syödä viimeisen ateriani koululla. Lomien ja kurssisuunnitelmien vuoksi söin sen yksin, ja leipä murrettiin ja viini (tai siis kahvi) jaettiin vain kahden käden ja yhden suun kesken.

Pitkäperjantaina aikaistettiin erään nasaretilaisen ilmestymistä, kun koiranulkoilutuslenkillä tielleni osui kaksi mormonia, herrat Bryant ja Smith. Nuorten herrojen nimikyltit paljastivat myös tittelin, joka molemmilla oli ‘vanhin’. Okei. Kohtaamani sananlevittäjät eivät olleet kuitenkaan Matrix-agentti tai koripalloilija Kobe, mutta suomea aksentilla maustava puhetapa antoi vihiä amerikkalaisuudesta. Smith oli ennemminkin Drew Careyn näköinen kuin Hugo Weavingin.  

Joseph_Smith_receiving_golden_platesagentsmith

Pelasin tatuointikortin nopeasti, yrittäen kohteliaasti päästä tilanteesta; en osaa olla puhelinmyyjillekään tyly. Anti-Koben ja Ei-Drewn sanoma oli tietysti tuttua. Sanotaanko kuitenkin niin, että puhumme samaa kieltä eri murteella. Usko olkoon jokaisen oma asia, ja valintani olen jo tehnyt.

Mutta keitä ovatkaan nuo mormonit? Kas kun sattui – mormonismin isä on Joseph SMITH Jr. Aate syntyi 1830-luvulla Jenkkilässä, ja on sittemmin jakautunut muutamaan eri koulukuntaan. Smith on jok tap nostettu profeetan asemaan: hänen kerrotaan kokeneen kaksi ilmestystä, jotka inspiroivat oman uskonlahkon perustamiseen. Jälkimmäisessä enkeli Moroni luovutti Smithille kultalevyt, joista tämä sitten käänsi mormoniopin omalle kielelle. Moronin taas kerrotaan tavanneen Jeesuksen kasvotusten omana tavallisen pulliaisen elinaikanaan.

Edessäni seisoi kaksi kravatein koristeltua nuorukaista, välissämme kohti ojentautuva pamfletti. Koiran hihna ei muuttunut kädessäni käärmeeksi, ja koirakin oli harvinaisen rauhallinen seisoskelusta huolimatta. Hyvästelimme siis hyvässä hengessä, ja pakko oli ääneen kehua vanhimpien nuorukaisten kielitaitoa. Hyvä, että ehti jotain uskonnollista herätystä pääsiäisen aikaan tulla.

Pääsiäinen on hyvin dramaattinen juhla, vaikkei se oikeastaan katukuvassa koskaan näykään. Heston johdatti orjat Egyptistä ja Gibson ohjasti Jeesusta ristien tielle. Space: Kerkko juhlistaa pääsiäistä kuukausittain Digilluusioiden yhteydessä julkaistavien Easter Eggien muodossa.

Olipa nokkelaa taas.

Posted by hurraakerkko

Vastaa