Kerava kaupat pienyritys

Kerava means Big Business – or does it? Yritykset pienessä suuressa kaupungissa

Kauppojen sulkiessa oviaan yksi toisensa jälkeen Keravan keskustaa uhkaa rappio...
Kerava kaupat pienyritys

Bisnes kukoistaa Keravalla – vai kukoistaako?

Kerava houkuttaa yrittäjiä – mutta kannattaako kauppa?

Kerava on 2000-luvulla houkutellut monia isoja firmoja Kauppakaaren alueelle. Kultakuumeen jälkeen tilanne on kuitenkin muuttunut: keskusta oli varsinainen uuden bisneksen keidas, jota nyt odottaa kuihtuminen.

Kauppakaari on keskustan läpi kulkeva kevyen liikenteen väylä, joka toimii kaupungin ytimenä ja selkärankana. Jatkaessaan lännestä aina Sampolan tunnelin itäpuolen kävelyalueelle 850-metrinen katu on tiettävästi Suomen pisin kävelykatu.

Kerava nettikauppa Can Feel The Beating

Nettivaatekauppa Lähiökakara kauppaa useita Kerava-aiheisia paitoja.

Sampolan tunnelin suuaukon vierellä pönöttää ison Anttilan lisäksi pariinkin kertaan laajentunut Prisma-keskus. Muutaman sadan metrin päässä sijaitsee vielä vuonna 2007 avattu Citymarket. Suurkauppalat ovat osoittaneet vetovoimansa imemällä mukaansa leijonanosan Keravan ostovoimasta. Muun muassa isoimmat vaatekaupat ja Alko ovat nekin siirtyneet näiden isojen hallien suojiin.

Niinpä Kauppakaaren länsipää on kuivahtamassa kasaan. Kauppakaaren kävelykadun katkaisee vain yksi autotie, joka keskustan läpi kulkiessaan jakaa alueen kahteen osaan. Lännen romahduksesta on kirjoitettu paikallisaviiseissa moneen otteeseen, viimeisimpänä 14.9. Keski-Uusimaa käsitteli kävelykadun anemiaa.

”Katu pitäisi elvyttää mahdollisimman nopeasti”, jutun ingressissä kirjoitetaan. Läntisen Kauppakaaren uhkana on näivettyminen etenkin siksi, että K-kauppa Kahverikin on lopettaessa toiminnan marraskuussa. Kesport, S-Market ja Tiimari kykenevät tuskin elävöittämään aluetta omin voimin – varsinkin kun läheinen Aleksintorin kauppakeskus on sekin tätä nykyä kuin autiotalo. Sen tiloissa pyöritetään bisnestä pääosin lyhyillä vuokrasopimuksilla, sillä purku-uhka on todellinen muttei vielä konkretisoitunut.

Aleksintorin rappion myötä Kauppakaaren länsipää on muuttunut askeettisten kirpputorien valtakunnaksi. Kahverin lopettaessa on siis kaksi vaihtoehtoa: joko suuri liiketila jää tyhjilleen tai siinäkin aloittaa joku rupuinen kirppis. Vaikken Kahverista koskaan kummemmin tykännytkään, Kauppakaaresta tykkäävänä kadun kulahtaminen tuntuu surulliselta. Markkinatapahtumatkin – yksi keravalaisten rakastamista kaupallisuuden kulminaatioista – tarjoavat vain hetkellisen piristysruiskeen.

Syyttävä sormi osoittaa helposti päättäjiin, joiden ”tulisi houkutella alueelle laatubrändejä ja vetovoimaisia palveluja”…mutta toki meidän tavistenkin tulee muistaa myös oma velvollisuutemme: bisnes ei pyöri ilman asiakkaita.

Niin monet ovat tulleet…

K-kauppa Kahveri liittyy siis pian niihin moniin kauppoihin, jotka lopettavat toimintansa Keravalla. Lyhimmän ajan kaupungissa lienee viihtynyt donitsiparatiisi Arnold’s, joka lopetti vain muutamien kuukausien jälkeen. Keväällä testaamani leffateatterikaan ei selvinnyt kokonaista vuotta.

Kerava on yksi niistä pikkukaupungeista, joiden asukkaat stereotypioidaan helposti laitapuolen kulkijoiksi, joille alkkomahooli maistuu. Toki ympäri kaupunkia on runsaasti anniskelupaikkoja, joista osaa voidaan rehdisti kutsua termillä ”räkälä”.

Kapakoista maineikkain on ehdottomasti aivan ydinkeskustassa sijaitseva Tinatuoppi-pubi. Suosiostaan huolimatta paikka on yleinen paikallisällötyksen mittapuu keravalaistenkin keskuudessa. Huhhuh, jos olet Tiniksen vakkari. Tinatuoppi pääsi kohta kymmenkunta vuotta sitten pääsi ihan maailmankartalle, kun kapakan karaokeisäntä haki ensimmäiseen Idols-kisaan. Ohjelman kuvaustiimi saapui sitten työpaikalle asti ”Punatulkkua” haastattelemaan. Emme olleet ylpeitä.

Nuorison keskuudessa suosituimpia kapakkeja ovat Panama Jack ja varsin ylellisesti sisustettu Cosmopoli, molemmat Kauppakaaren varrella sijaitsevia yökerhoja. Panama Jack eli Pannu on enemmän teinimestaksi profiloitunut, Cosmo vähän varttuneemmalle nuorelle aikuiselle suunnattu. Vielä joitain vuosia sitten yökerhojen kuningas oli Wanha Kino, joka sijaitsi vanhan torin reunalla. Kinon kultakausi on kuitenkin jo mennyttä aikaa, ja lappu on laitettu luukulle. Another one bites the dust.

…Niin harvat ovat valloittaneet

Joka tapauksessa, Keravalle ominaisimpia liikemuotoja eivät olekaan kapakat ja yökerhot – vaan etniset ruokapaikat ja kampaamot. Totisesti, parturointipuljuja kasvaa Keravalla kuin sieniä sateella. Noin 33 000 asukkaan kaupungissa on kampaamoja kymmenittäin.

Kuuluisin näistä on juna-aseman vieressä sijaitseva Salon Ri-Ni, mutta se on vain jäävuoren huippu. Otetaan esimerkiksi tornitalojen ohi Kauppakaareen liittyvä Nikkarinkuja – satametrinen sivukatu, jonka varrella on neljä tai viisi kampaamoa. ”Eikä tässä vielä kaikki!”, voisi huudahtaa. Jos nyt alkaisit käydä keravalaisissa kampaamoissa tahtiin yksi/päivä, päättyisi kiertueesi vasta keväällä.

Sata metriä keskustasta sijaitsi Samin Grilli, josta tuli Samir Grilli. Sitten se vedettiin maan tasalle uuden kirjaston tieltä. Ulkomaalaisomisteiselta Keravan Grilliltä saa annoksen nimeltä Keravalainen, joka on muistaakseni ananaksella höystetty hampurilainen.

Eksoottiset ravintolat ovat tosiaan nekin merkittävä osa paikallista liiketoimintaa. Etenkin Lähi-idän alueelta on kotoisin liuta ravintolayrittäjiä, jotka tuntuvat kootusti menestyvän varsin oivasti.

Niinpä Hesburger, Rosso ja Kotipizza edustavat suomalaista vähemmistöä. Juna-aseman lähellä toimiva Provencale on osoittautunut pitkäaikaiseksi brändiksi, mitä nyt omistus on kiertänyt suomalaisilla, turkkilaisilla, thaimaalaisilla ja taas suomalaisilla.

Provencale on muuten yksi keravalaisten mielipiteitä alituiseen jakava otsake: lausutaanko se ”provenkaale” vai ”provensaale” – valitse puolesi!

Vielä on rahaa jäljellä

Keravan merkittävimmät ostovoiman houkuttajat ovat siis Prisma ja Citymarket. Näemmä myös Hesburger on juurtunut Keravalle – Hesejä on keskustassa peräti kaksin kappalein!

Myös Filmtown on edelleen toiminnassa, vaikka parikin videovuokraamokilpailijaa on jo paikkakunnalta häippässyt. (Filmtown varsin vakavine omistajineen on kylläkin vaihtanut osoitettaan jonkun seitsemäntoista kertaa sinä aikana, kun Keravalla olen asustellut.) Puoliaan pitävät myös Subway, Suomalainen Kirjakauppa, Sinebrychoffin ja Ifolorin tehtaat sekä muutama muu pulju. Jotain vakauttakin siis on markkinoilla havaittavissa. ”Se kolmas Ärkkäri” kyllä lopetti, mutta emmeköhän kahdellakin R-kioskilla pärjää.

Koffin tehdas, Prisma ja seurakunta ovat kaikille keravalaisnuorille tuttuja työnantajia. Paikalliset nuoret ovat varmasti yhtä mieltä siitä, mikä Keravan kaupallisissa palveluissa yleisesti mättää. Täältä saa perusjutut, mutta kaikki vähän erikoisemmat jutut pitää hakea Helsingistä. Nuoriso kaipaa lisää nimekkäitä vaatekauppoja melko suppean valikoiman Kiivin lisäksi. Ja pliis: vähemmän kirppiksiä!

Jotain on Kauppakaaren elävöittämisen suhteen tapahduttava pikaisesti. Itse asiassa koko keskusta kaipaa kunnon kasvojenkohotusta, sillä liikerakennukset ovat vanhanaikaisia ja kadut kuoppaisia.

Kauppakaaren ympärillä on tapahtunut viimeisen kymmenen vuoden aikana mieletöntä kehitystä, ja nyt on kaupungin ytimen aika luoda nahkansa. Otettakoon oppia 50 Centiltä: ”Get rich or die tryin’!” Nyt autioituvassa keskustassa soi vain Elvis Presley ja ”In The Ghetto…”



Posted by hurraakerkko

6 comments

[…] kuukautta sitten tulin sivunneeksi Aleksintorin kaupparakennuksen ja sitä myöten Kauppakaaren länsipään autioitumista. Rapistunut kauppakeskus on jo pitkään odottanut kuolemantuomiota, mutta aamun […]

[…] yhteisön, paikalliset maahanmuuttajat (pientä oksymoronin tynkää) ehkä joidenkin satojen, paikallisbisnesten asiakkaat vähintäänkin kymmenten yhteisöjä, keravalaisspurgut useita alle kymmenen ihmisen […]

[…] kuukautta sitten tulin sivunneeksi Aleksintorin kaupparakennuksen ja sitä myöten Kauppakaaren länsipään autioitumista. Rapistunut kauppakeskus on jo pitkään odottanut kuolemantuomiota, mutta aamun […]

[…] Paikallisille nuorille ei kuitenkaan pelkkä design, Ancylus-muistelo tai Suomen pisin kävelykatu riitä, ja yksi nurisemisen aiheista nuorten keskuudessa on palveluiden puute. Vaikka suuret kauppakeskittymät ovat tuoneet mukanaan muun muassa erilaisia vaatekauppoja, on valikoima nuorten näkökulmasta edelleen varsin rajallinen. Lähikaupunkeihin houkuttaa myös laajempi viihdepalveluiden kirjo yökerhoista elokuvateattereihin – harvat paikalliset yrittäjät ovat onnistuneet luomaan palvelustaan vetoavamman kuin esimerkiksi Helsingistä löytyvät illanviettopaikat. Ainoa, mistä keskustassa ei ole pulaa, ovat kampaamot ja kirpputorit. […]

[…] Anttilan tavaratalo on kuitenkin vain yksi Keravan kuihtuvista maamerkeistä. Aleksintori ja monet pienet putiikit ovat jo sulkeneet […]

https://www.facebook.com/photo.php?fbid=619063364808876&set=o.377502889024189&type=3&theater

Sata metriä keskustasta sijaitsi Samin Grilli, josta tuli Samir Grilli. Sitten se vedettiin maan tasalle uuden kirjaston tieltä. Ulkomaalaisomisteiselta Keravan Grilliltä saa annoksen nimeltä Keravalainen, joka on muistaakseni ananaksella höystetty hampurilainen.

Tämä tuli tilalle, kun UUTUN/SAMIN GRILLI KATOSI KUVASTA.

Vastaa