TOP 10 Vaihtoehtoista todellisuutta elokuvissa

Film Februaryn kunniaksi HurraaKerkko listasi kymmenen elokuvaa, joissa hahmot siirtyvät vaihtoehtoiseen todellisuuteen.
From the deepest inner mind to the outer limits...

From the deepest inner mind to the outer limits…

Vaihtoehtoinen todellisuus vaihtoehtoisessa todellisuudessa

Elokuvien avulla karkaamme arjesta ja uppoudumme vaihtoehtoiseen maailmaan. Katsoja ei kuitenkaan ole ainoa ulottuvuuksienvälinen seikkailija, vaan myös elokuvahahmot joutuvat usein matkaamaan pois omasta todellisuudestaan. Film Februaryn kunniaksi HurraaKerkko listasi kymmenen elokuvaa, joissa hahmot siirtyvät vaihtoehtoiseen todellisuuteen.

Matkaaminen uusiin maailmoihin on tuttua hommaa hollywoodilaisille, jotka ovat käyneet kaikkialla valtamerten salaisista syvyyksistä avaruuteen. Heidän kanssaan olemme nähneet vaihtoehtoisia historiankuvauksia ja pelottavia dystopioita tulevaisuudesta. Seuraava lista sisältää kuitenkin elokuvia, joissa hahmot sukeltavat vaihtoehtoisiin todellisuuksiin ja ulottuvuuksiin – elokuvia, joissa edes hahmot eivät aina tiedä, mikä on totta ja mikä kuvitelmaa.

Tässä siis kymmenen (ja ehkä muutama ylimääräinenkin) ulottuvuuksien välistä elokuvaa. Luvassa on unimaailmoita, aikamatkoja ja kosolti spoilereita.

#10 Perhosvaikutus (The Butterfly Effect, 2004)

Butterfly Effect Movie Perhosvaikutus elokuva Ashton Kutcher

”If I can somehow go back to the beginning of all of this, I might be able to save her. ”

Ashton Kutcherin tähdittämä ja tuottama yliluonnollinen trilleri kertoo Evanista, joka surressaan tyttöystävänsä kuolemaa huomaa osaavansa hyödyntää muistojaan matkatakseen ajassa.

Elokuvan perusjuoni pohjautuu kuuluisaan kaaosteoriaan, jonka mukaan pienelläkin tapahtumalla voi olla vataisat seuraukset. Evan matkustaa halki aikain estääkseen tyttöystävänsä kuoleman, mutta tekojen vaikuttaessa toisiinsa tilanne tuntuu menevän ojasta allikkoon. Milloin tyttöystävä ajautuu prostituutioon, milloin Evan joutuu vankilaan. Lopulta Evan päätyy katkeransuloiseen sankaritekoon… Perhosvaikutus ei ehkä ole Oscar-kamaa, mutta vaihtoehtoiset maailmat tarjoavat sopivasti vaihtelua ja yleensä pelkkiä komedioita tekevä Kutcher kantaa dramaattista pääroolia uskottavasti.

# 9 Kaunis Mieli (A Beautiful Mind, 2001) & Shutter Island (2010)

"Which would be worse - to live as a monster, or to die as a good man? "

”Which would be worse – to live as a monster, or to die as a good man?”

Nämä palkittujen ohjaajien palkittujen näyttelijöiden kanssa tekemät jännitysdraamat pääsevät jaetulle sijalle yhteisen teemansa vuoksi. Molemmissa päähenkilö uppoutuu mielisairauden synnyttämään mielikuvitusmaailmaan, josta ei mysteeriä puutu.

Kauniissa mielessä Russell Crowen esittämä professori kuvittelee ratkovansa neukkuvakoojien salaviestejä puolustusministeriön laskuun ja Shutter Islandissa Leonardo DiCaprion esittämä ex-poliisi kuvittelee selvittävänsä mielisairaalassa tapahtunutta katoamista.

Kumpikaan elokuva ei mielestäni yllä ennakkohehkutusten nostamiin odotuksiin, mutta ovat kuitenkin ihan viihdyttäviä teoksia. Shutter Islandin loppuratkaisu on ehkä turhankin ennalta-arvattava mutta elokuvassa on tunnelmaa ja DiCaprion kriisi käsitellään kiitettävän tyylikkäästi.

#8 Tron (1982)

"Now for some real user power."

”Now for some real user power.”

Ohjelmoijien selvittäessä pahan pomonsa salaisia suunnitelmia Flynn imaistaan tietokoneen sisään virtuaalimaailmaan, jossa tietokoneohjelmat ihmismäisine avatareineen muodostavat Master Control -ohjelman diktatuurin ikeessä elävän yhteiskunnan.

Uraa uurtavat erikoistehosteet ovat edelleen ihailtavaa kamaa, mutta dramaturgisesti leffa ontuu. Visiot ovat suuria (tietokonemaailmaa voisi verrata sosiaalisen median virtuaalimaailmaan), mutta aika ajoin juonenkuljetus on suorastaan tylsää. Jatko-osa Tron: Legacy pysyy visuaalisen annin ja troniversumin sääntöjen puolesta uskollisena ykköselle, mutta on juonenkuljetukseltaan huomattavasti virtaviivaisempi.

#7 Paluu tulevaisuuteen II (Back To The Future II, 1989)

Back to the Future Paluu Tulevaisuuteen 2 Emmett Brown

”Unbelievable, that old Biff could have chosen that particular date. It could mean that that point in time inherently contains some sort of cosmic significance. Almost as if it were the temporal junction point for the entire space-time continuum. On the other hand, it could just be an amazing coincidence.”

Nuori Marty McFly matkustaa tulevaisuuteen pelastaakseen lapsensa vankilareissulta. Matkan aikana sattumusten summa aiheuttaa vääristymän aika-avaruusjatkumossa, minkä vuoksi Marty ja Doc Brown palaavat vaihtoehtoiseen versioon omasta ajastaan. Uudessa nykyajassa pääpahis on miljonääri, Doc passitettu mielisairaalaan ja Hill Valley muistutta nuhjuista slummia. Korjatakseen vuoden 1985 normaaliin uomiinsa kaksikon on matkattava kauas menneisyyteen…

Elokuva ei ehkä yllä ykkösen rinnalle ja Jenniferin näyttelijäkin vaihtuu, mutta jatko-osassa pallotellaan kekseliäästi ja hyvin viihdyttävästi eri aikakausien ja ulottuvuuksien välillä.

#6 Kuudes aisti (Sixth Sense, 1999)

"I see dead people. Walking around like regular people. They don't see each other. They only see what they want to see. They don't know they're dead."

”I see dead people. Walking around like regular people. They don’t see each other. They only see what they want to see. They don’t know they’re dead.”

Kuudennen aistin numeerinen sijoittuminen listalla on rehellisesti sattumaa.

M. Night Shyamalanin ensimmäisessä hittiohjauksessa ja samalla parhaassa elokuvassa Bruce Willisin esittämä terapeutti yrittää hoitaa pientä poikaa. Samalla Bruce selvittelee omia traumojaan, jotka aiheutuivat ampumavälikohtauksesta aiemman potilaan kanssa.

Kuudes aisti oli julkaisuvuotensa hehkutetuimpia elokuvia, ja syystä. Tunnelma on kohdallaan, jännitystä piisaa ja aikanaan lopputwisti oli erittäin yllättävä. Samaisen käänteen vuoksi elokuvaa ei kuitenkaan viitsi katsoa kovinkaan usein – toisella katselukerralla Kuudes aisti ei enää kummoisia yllätyksiä tarjoa.

#5 Total Recall (1990)

Arnold Schwarzenegger Total Recall brainwash face

”If I am not me, then who the hell am I?” (Toim. huom: yllä paras Arnold-kuva ikinä)

Arnold Schwarzeneggerin esittämä Douglas Quaid ostaa itselleen mielikuvitustripin Marsiin. Muiston istuttaminen ei kuitenkaan natsaa, ja Quaidin mielestä putkahtaa tukahdutettuja muistoja ajoista salaisena agenttina. Yhtäkkiä kaikki haluavat tappaa salattua menneisyyttään selvittelevän Quaidin. Mutta onko koko agenttiseikkailu kuitenkin vain osa Quaidin ostamaa mielikuvitusmatkaa…

Paul Verhoevenin ohjaama elokuva tarjoaa yllin kyllin ikonisia mutanttihahmoja, Arnold-komiikkaa (tahatonta ja tahallista) sekä verta ja suolenpätkiä. Toiminta, hahmogalleria ja huumori noudattavat aikakauden action-leffojen peruskaavaa. Leffan kuitenkin onnistuu pitää katsoja sopivan epätietoisena siitä, ovatko tapahtumat totta vai kuvitelmaa. Philip K. Dickin teokseen perustuva scifari on huomattavasti moniulotteisempi kuin Arskan toinen ulottuvuusseikkailu Last Action Hero.

#4 The Matrix (1999)

What is the The Matrix Laurence Fishburne Morpheus

”Unfortunately, no one can be told what the Matrix is. You have to see it for yourself.”

Hakkeri Neo saa tietää elävänsä älykkäiden robottien hallinnoimassa virtuaalimaailmassa ja toimineensa tosiasiassa masiinoiden virtalähteenä. S/M-fetisistikapinalliset onkivat hänet karuun tosimaailmaan uskoen Neon olevan keinoälyn ylivallan syrjäyttävä Valittu. Hänestä leivotaan suuri kungfu-sotilas, joka mittelee virtuaaliagentteja vastaan pelastaakseen kaverinsa (ja koko muunkin ihmiskunnan).

The Matrix on yksi kaikkien aikojen vaikutusvaltaisimmista toimintaelokuvista, ja kekseliäine action-kohtauksineen ja bullet time -efekteineen se on edelleen komeaa katseltavaa. Toimintakohtaukset vedetään sopivasti överiksi, soundtrack on täynnä jytisevää trancea ja heviä, ja lusikat taipuvat kuin Uri Gellerillä ikään. Ja mikä parasta, juoni on lopulta sopivan suoraviivainen – toisin kuin Matrixin täysin turhanpäiväisissä jatko-osissa.

#3 Videodrome (1983)

Videodrome Kyberpunk-elokuva

”Long live The New Flesh!”

Kyberpunkin uranuurtajassa on ahdistava tunnelma ja paljon kiehtovia fyysisiä efektejä. Etsiessään uutta vetonaulaa törkyohjelmia esittävälle kaapelikanavalleen James Woodsin esittämä Max Renn bongaa salaisen televiolähetyksen, jossa kidutetaan oikeita ihmisiä raa’asti. Metsästäessään ohjelman alkuperää Renn ajautuu aivopesujen ja salaliittojen maailmaan, jossa todellisuus ja tekno-surrealistiset hallusinaatiot kietoutuvat saumattomasti toisiinsa. Yksi suosikkiscifareistani.

#2 Inception (2010)

"If we are gonna perform Inception then we need imagination. "

”If we are gonna perform Inception then we need imagination. ”

Rikollisjengi tunkeutuu kohteidensa uniin päästäkseen käsiksi muuten saavuttamattomissa oleviin salaisiin tietoihin. Päästäkseen takaisin perheensä luokse jengin johtaja Dominic Cobb ottaa vastaan poikkeuksellisen tehtävän – ajatuksen istuttamisen uhrin mieleen. Kollegoineen Cobb rakentaa uhrin mieleen monikerroksisen maailman, joka kuitenkin uhkaa pirstaloitua Cobbin alitajunnan puskiessa keikalle mukaan.

Pidän Christopher Nolanin Batman-elokuvista todella paljon, mutta tietyllä tavalla Inception on niitä paljon mielenkiintoisempi. Se on oma visuaalinen, monimutkainen maailmansa, jossa Hans Zimmerin musiikki puskee päälle painostavampana ja uhkaavampana kuin koskaan, ja leffan loppuhuipennus on katharsista pullollaan.

#1 Painajainen Elm Streetillä (A Nightmare On Elm Street, 1984)

"Okay Krueger, we play in your court."

”Okay Krueger, we play in your court.”

Listan kärkeen nousee pienehköllä budjetilla tehty slasher-klassikko.

Elm Streetin nuoret saavat peräänsä vuosia sitten kuolleen saksikätisen Freddie Kruegerin, joka alkaa teurastaa uhrejaan tunkeutumalla näiden painajaisiin. On jotenkin piristävää, että slasher-elokuvan pahiksella on oikea motiivi jahdata teinejä, ja että tarinan sankariksi nouseekin kaveriporukan kiltti tyttö. Unen ja todellisuuden sekoittuessa ja kavereiden kuollessa ympäriltä Nancy nousee päättäväisesti vastarintaan ja uppoutuu unimaailmaan napatakseen verenhimoisen veitsikäden.

Arpinaamaisen Kruegerin seikkailut ovat kiehtoneet minua jo pikkulapsesta asti, aina siitä asti, kun näin leffojen promokuvia videovuokraamon katalogissa. Alkuperäinen elokuvasarja eli osat 1-7 vaihtelevat laadultaan, mutta kautta linjan niissä on todella mielikuvituksellisia unisekvenssejä. Krueger on niljakas raakalainen, joka viljelee mautonta huumoria teurastaessaan uhrejaan näiden unissa.

Painajainen Elm Streetillä on verinen mutta hauska kauhuleffa, joka sisältää paljon hienoja erikoistehosteita, mustaa huumoria ja muita kauhugenreä piristäviä gageja. Aavemainen soundtrack herättää mystisen unimaailman henkiin. Robert Englund tuo hahmoon paljon hienovaraisia fyysisiä nyansseja etenkin sarjan ykkösosassa. Myös Nancyn esittäjä Heather Langenkamp ja tämän isää esittävä John Saxon vetävät roolinsa oivallisesti, ja mukana on myös Johnny Depp ensimmäisessä elokuvaroolissaan.

Another World

Ihmeellinen on elämä elokuva

”Strange, isn’t it? Each man’s life touches so many other lives. When he isn’t around he leaves an awful hole, doesn’t he?”

Olemme saaneet päätökseen listan elokuvista, joissa vaihtoehtoinen todellisuus on merkittävässä roolissa juonen kannalta. Toki komeita ulottuvuuksien välisiä matkoja löytyisi vaikka millä mitalla lisääkin: The Others, It’s A Wonderful Life, The Cell ja niin edelleen…

Listalta jääneitä elokuvia muistellessa HurraaKerkon Film February jatkuu. Lähipäivinä on luvassa kirjoituksia muun muassa eräästä videopeliin pohjautuvasta elokuvasta ja elokuvien bisnesmalleista – suurta dokumenttielokuvan ensi-iltaa unohtamatta. Stay tuned!

Posted by hurraakerkko

2 comments

[…] taannoisessa vaihtoehtoisten todellisuuksien listassa todettiinkin, Arnold Schwarzenegger lähtee vuoden 1990 Total Recallissa kunnon mindfuck-matkalle […]

[…] lukemalla vanhoja Film February -hittejä, kuten analyysi Quentin Tarantinon musiikkivalinnoista, TOP10 Vaihtoehtoista todellisuutta ja lyhytelokuva, josta koko roska sai alkunsa. Sen jälkeen ei muuta kuin […]

Vastaa