Miten keskustella keravalaisen kanssa? Lue Kerava-sanakirja

Pikaopas keravalaiseen kielenkäyttöön

Päivitys 11/2015: keravalaisten ominaispiirteistä jatkettiin artikkelissa Miten puhua keravalaisuudesta?, joka on osa Kotikaupunkini Kerava -julkaisua. 

Etenkin pääkaupunkilaisille matkaaminen Keravalle tuntuu kutkuttavalta ajatukselta – mutta samalla hermostuttavalta. Yhtäältä haluttaisi kokea Suomen Jersey Shore omakohtaisesti, toisaalta moni asia huolestuttaa: ovatko keravalaiset niin kummallisia kuin väitetään? Miten siellä pitäisi pukeutua?

Jos taasen huolenaiheesi on mahdollinen kielimuurin nouseminen sinun ja paikallisten välille, huoli pois – Hurraakerkon suomi-kerava-suomi-sanakirja auttaa alkuun.

Miten keskustella keravalaisen kanssa?

Ulkopaikkakuntalaisen on yllättävän helppo asioida keravalaisissa kaupoissa, sillä Keravalla ei ole korviin pistävää ominaismurretta vaikeuttamassa natiivien ja turistimassan keskinäistä kommunikointia.

Erityisen helppoa asiointi on pääkaupungin asukeille. Kerava on radanvarsikaupunki vain 20 minuutin päässä Helsingistä, mistä johtuen monet Stadin slangin termit ovat tuttuja täälläkin. Importina ovat tulleet mm. termit ståge, friidut ja steissi – vaikkeivät sanat suoranaista arkikieltä Keravalla (ainakaan enää) olekaan. Huomioithan kuitenkin, ettet keravalaiselle ole stadilainen vaan hesalainen.

Perinteikkäästi suosituin aktiviteetti keravalaisten keskuudessa on autolla ajelu vanhalta torilta juna-asemalle ja takaisin. Pillurallin (suom. ‘p***urallin’) ajaminen voi olla suosiossa muuallakin, mutta vain Keravalla huristellaan monta kierrosta kessin munkkia (suom. ‘keskustan kierrosta’). Jos haluat sopeutua joukkoon, hanki autoon karvanopat – ja varmista, että ne ovat vihreät.

Naispuoleisen kumppanin kanssa saapuvien miesten kannattaa muistaa, ettei Keravalla puhuta ‘vaimoista’ tai ‘tyttöystävistä’. Ei, Keravalla on vain muijia. Rouvasta puhuessa ei myöskään ole suotavaa käyttää possessiivisuffiksia – oikea muoto on mun muija, ei muijani.

Jos suoriudut matkallasi paikalliseen juottolaan, muista tilata paikallisherkku Kerava-cappuccino (suom. ‘tuoppi olutta’).

Keravalainen sananparsi mukailee hyvin orjallisesti tavanomaista suomalaista puhekieltä, mutta toki meilläkin jotain ihan omaa on. Jos haluat tehdä vaikutuksen keravalaiseen turistioppaaseesi, kehu jotain asiaa tosi hienoksi eli käihäksi (vrt. ‘magee’).

Keravalaisten rakastamat puheenaiheet

Keravalaissanasto ei muodosta erityistä kielimuuria natiivin ja ulkopaikkakuntalaisen välille. Pelkkä käihän hokeminen ei kuitenkaan riitä keravalaisen sydämen valloittamiseen. Seuraavaksi siis vinkkejä keskustelunaiheiksi keravalaisten kanssa.

Utelias turisti halunnee tutustua paikallisiin maamerkkeihin. Jos haluat nähdä paikallisia nauttimassa viikonloppuilloista, pyydä opastasi viemään sinut keskustan amfiteatterimaiselle Arskalle. Jos sen sijaan kiinnostut ennemmin elämästä lähiöissä, suuntaa Kurkelan Arabikylään tai Lintulammenkadulle eli Keravan Melroselle. (Sivumennen sanoen Keravalla on ihan oikeastikin paljon mielenkiintoista nähtävää. Eriteltäköön potentiaalisia turistikohteita tarkemmin joskus toiste.)

Murrettuasi jään nähtävyyksien ihmettelyllä voit syventyä keskusteluun paikallista kiinnostavasta aiheesta. Hedelmällisintä on kysyä, miksi juuri sinun pitäisi muuttaa Keravalle. Monille ulkopuolisille keravalaisuus on silkkaa vitsiä, mutta natiivit ovat juuristaan ylpeää kansaa. Saatkin varautua pitkään perusteluun Keravalla asumisen eduista.

Keravalaiset ovat valmiita puolustamaan lintukotoaan, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö heillä olisi huumorintajua itsensä suhteen. Päinvastoin, heitä kutkuttavat pienetkin huomiot keravalaisesta elämäntyylistä, ja voitkin herätellä keskustelua esimerkiksi näillä kärjillä:

• Kuka on Oliver – ja miksi hänellä on kirpputori?
• Miksi Keravalla ylipäänsä on niin h******n paljon kirpputoreja?
• Missä Keravan viidestäsadasta kampaamosta saa parasta palvelua?
• Miksi valkosipuli?

Yritä myös ujuttaa mukaan vaikka seuraava vitsi:

• “Eero Lehti oli kävelyllä ja kaatui. Ohikulkija tarjosi apua, mutta Lehti näytti keskaria.”

Tervetuloa pieneen suureen kaupunkiin!

Kiitos mielenkiinnostasi Keravaa kohtaan – toivottavasti tästä pikasanastosta on apua vierailullasi.

Tervetuloa siis pieneen suureen kaupunkiimme! Täällä sinua pidetään hyvänä taustastasi tai asenteistasi huolimatta. Me keravalaiset olemme nimittäin avarakatseista kansaa ja aina valmiina syleilemään vieraita läheltä ja kaukaa. Meillä ei syrjitä ketään.

Paitsi järvenpääläisiä. Pthyi!

Lopuksi jättimäinen kiitos Facebookissa toimivan We Love Kerava -ryhmän jäsenille avusta sanaston kokoamisessa. Jos huomasit, että artikkelista puuttuu jotain ehdottoman keravalaista, kerro kommenteissa 🙂