Yippee-ki-yay, motherfucker!
Vuonna 1988 julkaistu Die Hard – Vain kuolleen ruumiini yli on kaikkien aikojen paras toimintaelokuva, jota ajan hammas ei ole kuluttanut kymmentenkään katselukertojen jälkeen. John McTiernanin ohjaustyössä on kaikkea, mitä erinomaiselta toimintaleffalta voi odottaa: huumoria, draamaa, jännitystä – ja tietysti h****tin paljon verenvuodatusta.
Mikä tekeekään Die Hardista erikoislaatuisen valioyksilön? Ehkä täydellisyys johtuu siitä, miten viileitä kavereita sankari John McClane ja pahis Hans Gruber ovat. Ehkä syynä on täydellisesti rytmitetty toiminnan ja huumorin yhdistelmä. Kenties on kiittäminen komeaa kuvausta.
Tai ehkä kaikki perustuukin hahmogallerian inhimillisyyteen.
Kyllä kyllä, McClanen olisi aikaa sitten pitänyt menehtyä verenhukkaan, ja kyllä kyllä, Karlin pitäisi ymmärtää pomonsa saksankielisiä käskyjä paremmin kuin englanninkielisiä.
Mutta muuten dialogi ja esimerkiksi Johnin henkisesti haavoittuvaisemmat hetket yksin tai vaimo Hollyn kanssa ovat nekin erittäin vakuuttavasti vedettyjä.
Jopa Nakatomiin hyökkääville terroristeille annetaan nimet ja selkeästi omat persoonat, mikä vahvistaa elokuvan olevan paljon muuta kuin pelkkää aivotonta räiskintää. Die Hardissa on toimintaelokuvalle poikkeuksellisen paljon sydäntä.
Sydän pumppaa verta, joten Hurraakerkko tarjoaa kaikkien aikojen action-leffalle verenhurmeisen tribuutin listaamalla Die Hardissa nähtävien tappojen kymmenen kärjen.
10. Joe Takagi
Firman pikkujoulut Nakatomin Losin toimistolla keskeytyvät terroristijoukon kuokkiessa. Joe Takagi viedään takahuoneeseen kuulusteluun, mutta edes countdown kuolemaan ei saa Nakatomi-pomoa paljastamaan kassaholvin pääsykoodia. Valitettavasti rohkeus ei pelasta, vaan pian näemme veritahrojen roiskahtavan neukkarin lasioveen. Takagin kuolema ei ole leffan ensimmäinen, mutta pistää elokuvan jännitysnäytelmän kunnolla käyntiin: McClane todistaa tapahtumia syrjästä ja on jäädä itsekin terroristien kynsiin.
9. Franco
Franco on terroristijoukon whiny little bitch, joka hermoilee kuullessaan McClanen juttelevan poliisien kanssa. Myöhemmin pomon kutsusta avautuva mahdollisuus pistää McClane nippuun hupenee käsiin – tai oikeastaan jalkoihin – kun newyorkilaispoliisi ampuu Francoa polviin ja reisiin sysäten tämän läpi lasiovesta.
8. James (ja Alexander)
James on Gruberin sotajoukon alikersantti Rokka: ankara töppäilevälle työkaverilleen (Vollidiot! Willst du uns alle in die Luft jagen?) mutta samalla ehdottomasti huumorimiehiä. Kun terroristit kokoavat panttivankeja, sekstailemasta yllätetty puolialaston pariskunta naurattaa kovasti.
Propsit McClanelle raketteja ampuvan Jamesin ja Alexanderin hoitelemisesta kekseliäällä tavalla: sankarimme alkaa anarkisti-MacGyveriksi ja rakentaa hissikuiluun sopivan pommin toimistotuolista, tietokoneen näytöstä ja kasasta muoviräjähdettä.
7. Agentit Johnson & Johnson
Losin poliisivoimia mulkuttavat pahat hyvikset, FBI-agentit Johnson ja Johnson (ei sukua keskenään) lähtevät soitellen sotaan suunnitelmanaan ampua Nakatomin katolla odottavat terroristit. Agentit ajautuvat kuitenkin itse räjähtävään ansaan. Suolainen loppu, mutta saammepahan kokea yhden elokuvan ikonisimmista kohtauksista, jossa McClane flengaa itsensä vesiletkun avulla suojaan tulimyrskyiseltä katolta.
6. Eddie
Saksalaisterroristit luottavat tiimiinsä vain muutaman ehdan amerikkalaisen.
Heistä toinen, hakkeri Theo, on melkein ainoa elossa selviytyvä rikollinen, ja kyllä aulavahdin paikan valtaava Eddiekin selviytyy elokuvan loppuhuipennukseen saakka.
McClane raahautuu verisenä hakemaan vaimoaan Eddien ja Gruberin kynsistä, mutta luopuu konetuliaseestaan. Gruberin valmistautuessa ampumaan McClane kuitenkin vetäisee esiin selkään teipatun pistoolin ja toimittaa toisen luodeistaan nätisti Eddien silmien väliin.
5. Ellis
Kiintiöjuppi Ellis luulee pystyvänsä tekemään kauppoja kenen tahansa kanssa, muttei kuitenkaan täysin lunasta paikkaansa terroristipomon valkoisena ritarina. Lipevä kaveri kavaltaa McClanen ja saa palkkioksi vain luodin Gruberilta. Noh, sentään kaveria hemmotellaan cokiksella ennen neuvottelujen kariutumista.
4. Marco
Intensiivisellä musiikilla ja kovalla huutamisella alkavassa sekvenssissä italiaistaustainen Marco ryntää arjalaisen kaverinsa Heinrichin kanssa hoitelemaan McClanen.
Taltutettuaan Heinrichin McClane piiloutuu kiemurtelevan pöydän alle, kun taas Marco hyppää tason päälle seuratakseen uhriaan. “Seuraavan kerran, kun sinulla on mahdollisuus tappaa, älä epäröi”, Marco toteaa ja saa saman tien rautaisannoksen luoteja haaruksiinsa.
To add insult to injury, McClane kruunaa tapon heittämällä kaverin 34. kerroksesta kadulle – konstaapeli Al Powellin suureksi iloksi.
3. Tony
Tony menehtyy McClanen käsissä hieman onnenkantamoisella taittaessaan niskansa kaksikon vyöryessä alas paloportaita. Saamme kuitenkin hyvän payoffin, kun McClane häpäisee uhrinsa tonttulakilla ja harkitulla tussauksella.
Marcon tapaan Tony opettaa meille jo verilöylyksi yltyvän leffan alkumetreillä, ettei McClanelta heru kunnioitusta tappamiaan terroristejaan kohtaan: molempia käytetään viestintävälineinä kertomaan sanaa Nakatomissa hiippailevasta sankarista.
2. Karl
Pikkuveli Tonyn kuolema luonnollisesti kismittää pääpahiksen ykkösmiestä Karlia. McClanen metsästyksestä tulee Karlin henkilökohtainen ristiretki, joka huipentuu raakaan käsirysyyn.
Taistelun tiimellyksessä sankarimme uhkaa keittää ja syödä testosteronintäyteisen teutonin. Lupausta ei valitettavasti lunasteta, vaan sen sijaan Karl jätetään roikkumaan kettinki kaulan ympärillä.
Eikä siinä vielä kaikki: juuri kun luulemme päässeemme onnelliseen loppuun, Karl nousee ase kourassa uhkaamaan sankariamme vielä kerran. Onneksi Al on kärppänä paikalla ja pääsee Karlin hoitelemalla eroon myös aseiden pelostaan.
1. Hans Gruber
Vaikka Karlin kuolema saattaa päätökseen sekä hänen ja Johnin välisen vastakkainasettelun että Alin syyllisyydentunteiden selvittelyn draamankaaren, on listan ykkössija pakko luovuttaa koplan mastermind Hansille.
McClane ehtii jo luulla hoidelleensa Hansin viimeisillä luodeillaan, mutta ennen ikkunan läpi kaatumista tämä ehtii tarttumaan McClanen vaimoa kädestä ja vetämään tämän mukanaan pudotuksen partaalle. Seuraamme dramaattisena hidastuksena, kun McClane yrittää irrottaa vaimoaan otteesta ennen kuin Hans ehtii kohdistaa pistoolinsa heitä kohti.
Viimein McClane onnistuu, mistä seuraa yksi kaikkien aikojen kuolinkohtauksista, kun Hansin ilme muuttuu ylimielisyydestä kauhistukseen tämän pudotessa hitaasti kuolemaansa.
With A Vengeance
Die Hard on tosiaan genrensä ehdoton muotovalio, mutta verisestä maineestaan huolimatta siinä menehtyy itse asiassa melko vähän porukkaa. Body count on 26, mikä on varsin säyseä verrattuna Rennyn ohjaamaan, mainettaan parempaan jatko-osaan, jossa suolataan lähes 300 ihmistä. Niitä ei edes HurraaKerkko jaksa listata, mutta voit tutustua asiaan elokuvakuvasarjan omassa wikissä.
5 comments