Pimp My Kerava
Päivitys 11/2015: Keravan tornitalojen remontti oli aiheena myös kirjoituksessa Miten puhua keravalaisuudesta?
Olen suurella mielenkiinnolla lukenut kaupunginjohtaja Petri Härkösen perustaman työryhmän vastikään valmistunutta ehdotusta Keravan keskustan elävöittämisestä seuraavan 10 vuoden aikana. Tavoitteena on karistaa aavekaupunki-imago ja luoda kaupungin keskustasta ehta vetovoimakeskus (mahtava termi!).
Raportin mukaan tähän päästään rakentamalla enemmän asumis- ja elämysmahdollisuuksia: uusia asuntoja ja pienliiketiloja, toimiva ja maksuton langaton verkko sekä skeittipuisto. Hyvistä ideoista ja visioista ei työryhmällä ole ollut pulaa.
Erityisesti kiinnitin huomiota Kauppakaaren länsiosaa koskevaan visualisointiin, jossa kaupungintalon kortteli pistettäisiin uuteen uskoon (ehkä hieman epäkeravalaisen) mustalla maali- ja lasipinnalla ja rakentamalla kaksi uutta tornitaloa.
Ajatus sekä kiehtoo että arveluttaa. Kortteli kaipaa ehdottomasti tuunausta, mutta viiden tornitalon stonehengisyys tuntuu ennemmin uhalta kuin mahdollisuudelta. Entä jo olemassa olevat pilvenpiirtäjämme? Ei kai niitä unohdeta Keravan äärimmäistä muodonmuutosta suunnitellessa?
Esittelyssä uudistetut tornitalot
Nykyiset tornitalot voivat hyvinkin olla yksi eniten kritisoiduista maamerkeistämme. Asunnot ovat varmasti viihtyisiä, mutta ulkopuoliselle merihakamaiset harmaat laatikot näyttävät helposti luotaantyöntäviltä.
Kuitenkin, verrattain pienelläkin tuunauksella rakennukset voitaisiin valjastaa tehokkaiksi brändityökaluiksi. Hurraakerkko tarjoaakin nyt muutaman pintaremonttiehdotuksen, joilla tornitalot ehostetaan uuteen loistoon.
Viimeisten 10-15 vuoden aikana Keravalle rakennettujen kerrostalojen päävärit ovat olleet valkoinen, beige, tumma harmaa ja punainen (erityisesti punatiili). Näiden ohella ehdotuksissa otetaan luonnollisesti huomioon Keravan oma teemaväri vihreä. Sävyt jaettaisiin niin, että jokaisella tornitalolla on oma väriteemansa, oma “luonteensa”.
Värityksen lisäksi Kerava-brändiä tuodaan esille ikkunattomille sivuille maalattavilla iskulauseilla – jokaisella talolla olisi oma kauas näkyvä sloganinsa.
Vaihtoehtoisesti seiniin voisi upottaa jättimäiset digitaaliset näytöt, jotka esittäisivät joko ajankohtaista tietoa tienoon tapahtumista tai sitten taiteellisempia visualisointeja hieman Keskuspuiston valoteosten tapaan.
Rahat tiskiin, keravalainen
Palatakseni vielä työryhmän esitykseen, pidän luonnollisena ideaa siitä, että palvelut tuodaan kätevämmin ihmisten ulottuville. Samalla asukkaita houkutellaan keskustaan uusilla asunnoilla. Yksi asia rakennusbuumissa kuitenkin vaivaa: uusien asuntojen hinnat.
Vaikka haluaisin uskoa, että ulkopaikkakuntalainen innostuu Keravasta karvanoppakulttuurimme takia, on monille ratkaisevana tekijänä varmasti ollut asumisen edullisuus – täältä on voinut saada neljän huoneen asunnon edullisemmin kuin yksiön Helsingin laitamilla. Uusimmat talot keskustassa ovat kuitenkin jo niin arvokkaita, että samalla vaivalla metsästää asunnon lähempää pääkaupunkia ja vieläpä Keravan ökyhintoja edullisemmin.
Pitää myös muistaa, ettei liike-elämän elävöittäminen hoidu pelkällä mahdollistamisella – sillä, että vain rakennetaan pilvin pimein pienliiketiloja ja toivotaan homman maagisesti skulaavan – vaan apua tarvitaan myös meiltä kuluttajilta. On sitouduttava tukemaan paikallisia yrittäjiä ostamalla heidän palveluitaan, eikä kiikuttamalla koko kukkaroa hypermarketiin.
Joka tapauksessa annan esityksen visioille ehdottomasti kiitettävän arvosanan. Pienen suuren kaupunkimme keskustan elvytys on jo vuosien ajan ollut yhtä tuulimyllyjä vastaan taistelua, jonka seuraaminen sivusta on ollut masentavaa. Nyt vaikuttaa kuitenkin siltä, että tunnelin päässä olisi valoa. Jos kaikki työryhmän ehdotukset menevät läpi, en malta odottaa, miltä Kerava näyttää 10 vuoden kuluttua.
1 comment