Siinähän taas meni juhannuspyhät. Aika turha juhla kaiken kaikkiaan, kunhan on ihmisillä taas yksi lupa vetää kännit kesäkuumalla. Tällä kertaa kuitenkin oli Kerkollakin harvinaisen mukavat jussit, kun juhlittiin seireenin kanssa kahdestaan. Omaa fiilistä kyllä hieman rikkoi silmätulehduksen lääkitseminen tunnin välein, koko ajan piti vilkuilla kelloa. Käväisin eilen vähän alikeravallakin kattomassa, miten muu perhe jussia juhlistaa. Juhannuksessa mättää se, ettei kaupungissa ole yhtään ihmisiä tai mitään tekemistä. Eilen illalla tämä toimi hyvin, kun istuttiin seireenin kanssa parvekkeella, ja tuli välillä fiilis, että olisimme ainoat ihmiset koko kaupungissa. Oli kyllä harvinaisen mukavat jussit YEAH!
Positiivisen monet hyvänjussintoivotuksetkin tuli vastaanotettua ja vieläpä melko yllättäviltä tahoilta: yhdeltä pikkuselta, työkaverilta ja yhdeltä ex-työkaverilta. Myös Espanjassa tapaamani Espoon Vampyyrit (ne joille lahjoitin Matisyahu-keikkaliput) morjestivat. Itse en ole niinkään tottunut lähettämään pyhätoivotuksia, mutta kyllähän sitä WP:lle piti tekstata.
Tuossapa iltapäivällä törmäsin yhtäkkiä Kotoon eli Mikkoon, jonka kanssa viimeksi tavattiin lähes vuosi sitten. Ollaan harmillisen usein yhteydessä, mutta tietysti kummallakin on omat kiireensä, eikä edes asuta samassa kaupungissakaan enää. Mikko oli elintärkeä osa Hiipivän Kerkon tuotantotiimiä (ks. merkintä 9.5), ja aina polttanut mullekin kaikenlaista hyvää musaa, esimerkiksi Camin levyn Soulshine, jota edelleenkin tulee kuunneltua usein. Anyway, vaihdettiin kuulumisia ja tulipa puheeksi miehen piirrokset, kun olin niitä silloin kerran metsästänyt netistä. Mikko antoi nyt osoitteen http://www.baseboard.net/~koto, josta löytyy kunnon portfolio kaverin kädentaidoista. Harmi, ettei sivustolta löytynyt erästä ikivanhaa Mikon suunnittelemaa Love Boat-näytönsäästäjää ja sellaista viiden sekunnin videota, johon äijä on kuvannut itseään heiluttelemassa animoitua jedimiekkaa.
Tossa vähän fiksailin Kerkon Galleriaa, laittaakseni mukaan paremman kuvan maalauksestani The Maria Of Passion. Kyllähän tässäkin kuvassa salamavalo aiheuttaa hieman häikkää, mutta kuva on siltikin paljon tarkempi. Olen suunnitellut avaavani Galleriaan lisäsiiven, eli saatanpa tässä kun ehdin hilpaista kuvaamassa lisää tauluja. Mutta kattellaan sitä taas joskus. Vielä viikko sairaslomaa jäljellä, onneksi tarvitsee enää vain yhden päivän ajan ravata laittamassa tippaa tunnin välein. Tiistaista viikkon eteenpäin tarvitsen vain joka toinen tunti iriittilääkettä, laajentavan voin unohtaa kokonaan. Saa nähdä kuinka kauan palautumisessa kestää; viimeksi silmä oli laajentunut lähes kuukauden ajan, mikä tarkoitti sitä, että lähinäkö oli niin sumuinen, etten olisi nähnyt esimerkiksi tätä blogitekstiäkään lukea.
Mutta eipä tässä sen kummempia tällä hetkellä, huomenna uusi päivä uudet kujeet tai sitten ei. On sitä elämää juhannuksen jälkeenkin, kunhan muistaa syödä rahkaa, hahah! Moikka!