Joulukuusen koristelun jälkeen on jälleen aika istahtaa kirjoittamaan muutamia ajatuksia. Kuusi, jota me pidämme parvekkeella, saatiin Marian vanhemmilta. Joululahjaostokset on hoidettu, viimeinen ostos tuli hankittua maanantaina. Nyt on vino pino paketteja Seireenille, Villelle, Katille, Veeralle ja perheelle. Hemmetin hyvät lahjat onkin, käytännöllistä, turhaa ja itse tehtyä löytyy. Maanantai oli muutenkin tärkeä päivä, sillä Marian kanssa saatiin viettää vuosipäivää Järvenpään juna-asemalla tapaamisen mukaan laskettuna. Syötiin sen kunniaksi hyvin…eli tein lihamureketta. Päätettiin, ettei osteta lahjoja joulun jo ovella kolkuttaessa, mutta pitihän sitä ruusuja ostaa.
Loma on alkanut mukavasti, mutta koko ajan tuntuu olevan jotain pientä tekemistä: olin sunnuntai-maanantai-yön töissä, Ville tuli, kuusihärpäkät, Kaapo oli hoidossa tiistaina (minkä jälkeen glögeiltiin Metsälinnun ja Jarin luona), olen lukenut ja kikkaillut musanteko- ohjelmalla yhtäkkiä innostuneena…Jooh, olin tosiaan ylimääräisessä vuorossa vetämässä pitkästä aikaa normi-yöchattiä. Nyt kun on lomalla niin kerrankin voi ottaa extrahommia, yleensä koulunkäynti rajoittaa viikolla työskentelyä. Show meni tosi hyvin, kun viestiä tuli paljon ja juttu luisti muutenkin. Oli solmio kaulassa ja kolajuoman, mp3-soittimen ja viestien avulla pysyin helposti valveilla koko yön. Oli tosi hyvä ja luonteva fiilis olla vetämässä ohjelmaa. Kyllähän mä Soikeestakin tykkään tosi paljon, mutta normichattiin verrattuna aihealue on ohjelmassa suppea. Pyysivät mua ensi yöksikin, mutta suostuttuani joku toinen olikin jo ottanut show’n harteilleen. Eipä haitannut, on kuitenkin seuraava yö duunia, ja kaksi yötä vois ottaa turhaan kunnon päälle. On sitten virkeämpi fiilis viettää joulua.
Juuh Ville tuli maanantaina Keravalle, Tomi juuri tekstaili tulevansa lauantaina, samoin toimii Atte, tänään päivällä näin kaupungilla myös Mikon. Pari tuntia ulkoiltiin Villen kanssa perinteitä kunnioittaen eli Anttila-Prisma-rundin jälkeen dallailtiin Keravaa ympäri. Eilen jubailtiin Aten kanssa puhelimessa sen verran, ettei varmaankaan lomilla nähdä, rähmä. Nooh, tärkeimmät uutiset tuli välitettyä. Villen, Tomin ja Mikon kanssa tullaan vielä lomilla näkemään.
Sain vihdoin luettua juna- ja matkakirjani Charles Dickensin Great Expectations, jonka Suvi antoi joululahjana jo useampi vuosi sitten. 400- sivuinen, vuosina 1860-1861 julkaistu teos oli pitkällinen operaatio lukea lukuisten hahmojen, tapahtumien ja alkuperäisen vanhanajan kielen takia, mutta kyllä vaiva kannatti. Välillä oli kyllä tylsääkin menoa, kun vähemmän kiinnostavia sivujuonia mehutettiin pitkällisesti, mutta loppuratkaisu on kyllä komia. DAMN!
Tämän urakan kunniaksi päätin jatkaa Kuudes talvi- kirjan lukemista, ja pyydänpä vielä isältä kirjan lahjaksi. Tekee vaan mieli lukea nykyään. Muitakin lahjatoiveita olen ihmisille esittänyt, mutta oikeastaan tänä vuonna ei ole ollut mitään juttua – siis jotain mitä todellatodella haluaisin/toivoisin saavani. Lahjatoiveita olen siitä huolimatta kyllä keksinyt, hehehhehheheheh…öh. Ilolla odottelen joulua, sillä yllätyksiä on luvassa sekä itselle että muille, ainakin lahjojen suhteen. Pääsee syömään jouluruokaa, joskin tänä vuonna yritän olla oksentamatta aterian päätteeksi, heh.
Semmosta tällä kertaa. Taidanpa vielä joulun kunniaksi tehdä parit uudet listat tuonne alalaitaan. Mikäli en blogeile ennen aattoa, niin haluan toivottaa kaikille (harvoille) lukijoilleni HYVÄÄ JOULUA!!! Se on moro!!