Morjens taas!
Olen koko viikonlopun väkertänyt työlästä taidehistorian esseetä, jonka sain vihdoin muutama tunti sitten valmiiksi. On hyvä fiilis koulusta muutenkin, kun vaalit ja mamu-projekti, uutiset ja musavideo ovat valmiina. Nyt on sitten luvassa tauko projekteista, ja voi vetää vähän henkeä ennen kuin kuukauden kestävä Radio Reaktori- nakki napsahtaa loppukeväästä. Hengähdystaukoa juhlistettaneen luokkatoveri Arlan synttäreillä tulevana keskiviikkona.
Jeepjep, uutiset on nyt vihdoin purkissa. Studiopäivät sujuivat hyvin, olin siis ohjaajana. Ilmapiiri tuntui leppoisalta kuvauspäivänä, ja pystyin vetämään sopivan jämptiä linjaa tirehtöörinä. Ihmiset ottivat ohjeeni vastaan ja sillattis. Olin stressannut ihan hvetisti ja hvetin pitkään noita studiopäiviä, tai ennemminkin sitä lähetyksen vetämistä. Muistanko käskyt? Toimiiko tekniikka johdollani? Näytänkö opettajien silmissä hyvältä ohjaajalta? Oli siis jotain muusia housuissa ja möykkyä rinnassa viikkokausia, ja tunne lievittyi vasta sitten kun sain sanoa mikrofoniin "lähetys päättynyt. Kiitos kaikille!" No juuh, kyllä se jännitys siirtyi taka-alalle kun oli toimintaa, niinhän se aina tekee, mutta kyllä urakan loppuun saaminen helpotti. Toivottavasti saan opettajilta ja vertaisilta hyvät arvostelut ensi torstain palautekeskusteluista.
Palautteesta tulikin mieleen, että tiistaina menen Maikkarin studioille pitämään miittinkiä Mervin kanssa. Luvassa on siis kaikille sentraalilaisille pidettävistä kehityskeskusteluista. En tiedä mitä siellä tarkalleen tapahtuu, mutta kotitehtäviä tapaamista varten pitää tehdä muutaman aanelosen verran. Ehkäpä Mervi kommentoi hänelle jo ajat sitten lähettämiäni ideoita chat-ohjelmia varten. Toivottavasti hän myös kertoo millaista kesätyötä hänellä on minulle tarjota…josko mitään. No ei, hän tuntui innostuvan ajatuksesta, joten uskon että kesätyötä lohkeaa normichattien ohella.
Kuuntelin eilen piiiitkästä aikaa Nightwishiä, ja yhtäkkiä rakastuin Once-levyyn, joka jäi alkuperäisen kokoonpanon viimeiseksi älppäriksi. En ennen ole uusimmista Nightwish-julkaisuista (Oceanborn eli bändin toka levy on aina ollut lempparini…taisin tykätä siitä kun Tarja vielä puolittain kirkui), mutta nyt: DÄMN! Olen aina tykännyt Planet Hellistä, jonka rinnalle nyt nousivat yhtäkkiä muun muassa Dark Chest Of Wonders, Creek Mary’s Blood ja etenkin lllllloistava Ghost Love Score, jota tulikin kuunneltua ripiitillä parikymmentä kertaa. Mittaa jälkimmäisellä biisillä on kymmenen minuuttia.
Mainitsemani Radio Reaktori on linjamme ykkösten ja kakkosten huhtikuusta toukokuuhun vetämä radiokanava, johon pitää sitten toimittaa uutisia, podcastejä ja muuta mukavaa. Saanan kanssa tehdään omaa ohjelmaa, saa nähdä mikä slotti saadaan…Tulee hektinen kevät, kun ihan ehtaa radiokanavaa kuukauden verran pyöritetään. Radiokanava, jolla on Teosto-lupamaksut kunnossa, starttaa tosiaan olisko 16.4. ja kuuluu pääkaupunkiseudun radiossa ja netissä.
Jepulistipajees ja kukkelikuu, kohta Kerkko poistuu. Übrigens, latasin vihdoin uuden version Messengeristä. Eipä vaikuta mitenkään osoitteeseen tai mihinkään muuhunkaan mutta onpahan nyt sitten se. Lisäsin uuden valokuvakansion ihan vain taidehistorian esseetä ajatellen. Analysoin muun muassa kuvissa nähtävää Renato Casaron Invitation-maalausta, ja laitoin kuvat siksi näytille, jotta opettaja voi tarvittaessa käydä tutustumassa (taulu löytyy kyllä muualtakin netistä mutta lähes kaikki kuvat ovatkin taulun kämäsemmästä alkuperäisversiosta, jota Frankensteinin hirviön tilalla on mälsä Groucho Marx). Hahaa, kiinnostuitko heti, notta mistä ihmeen taulusta on kysymys? Ai et? No ei siin sit ketään, sano WP. Mutta minäpä tästä poistun pikkuhiljaa syömään pullaa ja juomaan kaakaota. Se on moro!