Ensimmäinen lomapäivä

Ho Ho Ho!

 

Joulu on taas – tai ainakin kohta. Varmaa on ainakin se, ettei rasita koulu, syyt on olla iloinen. Eilen illalla järjestetyn isohkon dokumenttiensi-illan ja näytöstä seuranneiden luokan pikkujoulujen jälkeen siirryin vahvemmille hangille, joululomalle.

 

Keskiviikkoaamun aloitti Professional English-kurssin kirjallinen ja suullinen koe. Hyvin meni, joskin harmitti kun tajusin aamulla kadottaneeni penaalini jonnekin. Niinpä koevastaukset piti kirjoittaa kuulakärkikynällä. Toivottavasti opettaja ymmärtää käsialaani, joka muuttui kiireessä melko suttuisaksi ja virheitä oli pakko korjailla ylioppilaskirjoituksista tutuin yliviivauksin. Uhkasi tosiaan tulla kiirekin, kun otin tehtävät turhankin "vakavasti", eli tekstiä alkoi tulla ehkä turhankin paljon. Suullisessa osiossa opettajan kanssa keskusteltiin yleisesti kurssista, ja opettaja kertoi huomanneensa, että osaan ilmaista monimutkaisia ajatuksia ja että sanavarastossa löytyy. Kehitettävää löytyy englantilaisen vuoristoratamaisen intonaation oppimisessa.

 

Kokeen jälkeen siirryttiin koulun tarjoamalle jouluaterialle. Tai no, lainausmerkit voisivat olla paikallaan – ohuenohuet kinkkusiivut olivatkin kalkkunaa ja ns. pääruoka jouluaterialla oli vehnäsuurimo-punakaali-punajuuri-muhennosta. No joo, olihan siellä tunnelmavalaistus ja kalatarjoilu kunnossa, mutta silti tuli aika pettynyt olo. Olen jouluruoan suhteen yksinkertainen mies – kinkku ja peruna vie pitkälle – mutta on sitä suvun kanssa kuitenkin kasvanut jonkinlaiseen joulukulinarismiin. Joulateriani koostui tonnikalavoileivistä ja salaatista. Ruokapöydässä läppä alkoi koulukavereiden kanssa taas lentää ja alettiin miettiä, miten ruokalan tädit ovat vaan katsoneet kaappiin ja ottaneet, mitä löytävät. Jos olisi vaikka kaakaojauhetta löytynyt niin ruokalaji olisi ollut menussa nimellä "Havaijilainen makea vehnäsuurimo-punakaali-punajuuri-muhennos". Jos taas mukana olisi kalaa, mikä olisi jäänyt raa’aksi, olisi ruokalaji "Japanilainen havaijilaistyylinen makea vehnäsuurimo-punakaali-punajuuri-muhennos".

 

No niin, lapasesta tää taas lähti. En tarkoita haastaa biiffiä Poikkeustila-kahvilamme työntekijöitö kohtaan, sillä palvelu on hyvää, hinnat matalat ja vaihtoehtoja sekä suolaisen että makean puolella on niin maan pirusti. Syksyn parhaita/käytetyimpiä juttuja ruokalassa lienevät kahvin ohella Chicken Bacon Barbeque-kolmioleivät ja uusi salaattilounasvaihtoehto, jossa saa koostaa kymmenestä eri päivittäin vaihtuvasta aineksesta haluamansa kaukalollisen syötävää.

 

No mutta jatketaas sitten joululomalle siirtymistunnelmia. Vuoden viimeisen Reaktori-kokouksen jälkeen sykin kotiin pikasyömään ja pikasuihkuun, palatakseni sitten kuudeksi takaisin koululle. Vuorossa oli dokumenttielokuvien katselu ja pikkujoulut. Näytöksessä oli mukava tunnelma, oli sopivasti yleisöä, hyvät tarjoilut ja oltiin pukeuduttukin puolittain virallisesti. Näytöksen jälkeen siivottiin ja siirryttin Erottajan Bar Cubaan. Ensivisiitistä jäi positiivinen kuva narikan puutteesta huolimatta: mukava intiimi paikka, hemmetin hyvää musaa ja tietysti meidän porukan hilpeä tunnelma. Musasta erityismaininta: en ole koskaan kuullut baarissa putkeen Kraftwerkin Robotsia, Daft Punkin Harder, Better, Faster, Strongeria ja Goldfrappin biisiä, jonka nimeä en kylläkään nyt muista. Ayayay!

 

Parasta oli tietysti luokkatovereiden kanssa hengailu. Pitkästä aikaa radalla muutenkin, mutta pikkujoulumieli ja kaikki keskustelut takasivat loistavan illan. Vesan ja Jussin kanssa purettiin tuntoja dokkarinteosta ja kaikkien kanssa tuli suunniteltua tulevaa Reaktori-proggista. Kaikenlaista puhuttiin, analysoitiin ja annettiin palautetta. Hemmetin hieno ilta – kiitos kaikille ratvilaisille siitä!

 

Ensimmäinen lomapäivä meni hammaslääkäriasioita hoidellessa. Minimaalinen reikä paikattiin ja tuli sovittua aikoja seuraaville operaatioille. Rahanmeno hirrrvittää opiskelijapoikaa, ei kiva. Joka tapauksessa hampaat pitää tietysti hoitaa kondikseen. Vähän tuli myös lahja-asioita hoidettua, mutta ehkäpä omistan jonkun toisen blogimerkinnän pelkästään lahjapuheille.

 

Loman aikana on toki töitäkin luvassa (esim nyt pe-la-yönä), mutta onneksi mitään akuuttia ja kuumottavaa kouluasiaa ei ole odottamassa palautusta. Voi olla, että pitää puuhastella radiojuttujen kanssa, mutta pieni vapaaehtoispuuhastelu ei haittaa. Voi siis oikeastikin vetää vähän lepiä, sopii eri hyvin eri rankan koulusyksyn jälkeen.

 

Lopuksi vielä koulukavereille hyvää joulua ja Ristolle hyvää matkaa Japaniin. Joojoo, ei ne kuitenkaan tätä lue . Seuraaviin koitoksiin asti – se on moro!