Joo-o, joo-o, luulin olevani hirveän hauska ja omaperäinen siteeraamalla viimeksi joululauluriimiä ‘joulu-koulu’ ja viittaamalla BB-Akin heikkoihin hankiin. Noh, ketuiksihan se meni, kun tajusin tehneeni saman jo edellisellä kerralla. Tajuttuani kaksoisläpän en viitsinyt kuitenkaan muokata uudempaa tekstiä voidakseni myöhemmin mollata itseäni julkisesti. Kaikkihan tietävät, miten tykkään kertoa samoja vitsejä ja anekdootteja useammankin kerran, niin ehkäpä tämänkertaisen hölmöilyn voi antaa slaidata.
Sitten asiaan. Joululahjat alkavat olla paketissa aikasten täydellisesti. Ainakin tällä hetkellä on kutina, että on sopiva suhde ylläreiden ja toiveiden välillä. Olen melko itsevarma myös sen suhteen, että kaikki lahjat ovat "osuvia" eli miellyttävät saajiaan. Pidetään vielä kuusenkynttilät ristissä…Kuitenkin pakettien auetessa saan todistaa toinen toistaan valjumpia ilmeitä, jotka kysyvät "tässäkö tää nyt oli?" Hehee…
Pyrin aina panostamaan lahjojen ajatuspuoleen eli yritän miettiä paketin hyödyllisyyttä ja "suhdetta" saajaan. Ettei siis olisi vaan jotain random-rihkamaa. Kyllähän niitä turhakkeita toisinaan tulee ostettua, ei silleen, mutta aina toivon keksiväni jotain käyttökelpoista annettavaa. Teen aina osan lahjoista itse, ja lopuistakin toivon aina ihmisten muistavan, että keneltä-se-hilavitkutin-nyt-olikaan. Juuh, olen aikamoinen drama queen lahjojen ikimuistoisuuden suhteen. Tänä vuonna olen ostanut lahjoja määrällisesti enemmän kuin yleensä, ja onhan sitä rahaakin varmaan enemmän mennyt, muttei paljoakaan kuitenkaan. Tykkään antaa lahjoja, ja etenkin tänä jouluna saatan jopa odottaa enemmän muiden reaktioita kuin itse lahjojen saamista.
Kuten olen jo aiemmin todennut, saatan ostaa lahjoja jo keskikesällä. Tämän joulun pukinkontin täyttö alkoi kuitenkin vasta marraskuun lopulla, mutta tehokkaalla työskentelyllä ja etenkin taustatutkimuksella homma on onnistunut vaivatta. Ei nyt pitäisi vieläkään mehuttaa, mutta tuntuu että pukkismit ovat onnistuneet hyvin. Myös Ittelle-lahja on ostettu, ja isän lahjat mulle. Isä saa kyllä itse paketoida ne.
Mutta mitäs Kerkko itse toivoo? Onhan noita toiveita, mutta tärkeimmät olen varmaankin jo luetellut lahjatoiveita metsästäneille. Jos nyt kuriositeettina laittaisin tähän muutaman vähän kalliimman toiveen, joita en ole tohtinut kellekään esittää. Näin On/Off-elektroniikkaliikkeen mainoksessa mainittavan kameraani sopivan objektiivin, jollaisen perään olen jo kuukausia kuolannut. Kyseessä oli Tamron-merkkinen, Canonin rungoille tarkoitettu zoom-objektiivi 55-200mm. Hinta oli 129 euroa, mikä on suurenmoinen tarjous, sillä yleensä tuon kokoluokan "putket" maksavat 300 eurosta ylöspäin…Toinen mielessä ollut värkki on digivideokamera, mutta sellaiset – hyvät – maksavat useita satoja euroja.
Se, ettei tee jotain täydellistä lahjatoivelistaa, tuo mukavaa yllätysmomenttia aattoiltaan. Ei tiedä ihan kaikkea ja saa oikeasti yllättyä. Ja kun on niin huono näyttelijä kuin minä niin on vaan parempi olla oikeasti yllättynyt. Suvin kanssa on tietysti ollut aina, että ilmoitetaan tarkat specsit toiveista – mutta buhahaa – tänä vuonna on itse kullekin Kerkon lahjarundilaiselle yllätyksiä luvassa.
Paketointi ei ole mun forte ollenkaan. Hommahan on suht leppoisaa, mutta taidot ovat puutteelliset. Leikkaan paperit epätasaisesti ja taittelen ne miten sattuu. Kun kymmenen teippipalan voimalla paketti on saatu kasaan, lahjanarut jäävät löysälle ja kiharrellessa niiden päitä ne lipeävät saksi-peukku-otteesta, katkeilevat, rispaantuvat tai eivät vaan yksinkertaisesti kiharru tarpeeksi. Tämän joulun lahjat on jo paketoitu, mutta osaan pitäisi vielä juurikin ne narut vielä kietaista. Hirvittää jo valmiiksi, heh heh…Onneksi en ole koskaan (taas kuusenlatvat ristiin…) rikkonut lahjoja itsejään.
Tänään bongasimme Pukin Prismassa, kuusi tullee viikolla, ja pian onkin jo JOULU! Mariallakin loppuu vihdoin harjoittelu – ja paremmasta puoliskostani kirjoituksenollen, äsken saatiin juhlia sitä, että seireenin aloittama keskustelu eräällä internet-foorumilla on päässyt sivuston etusivulle omaan promo-lokeroonsa, ja lukijoita on ollut jo lähes 25.000.
En osaa sanoa, mikä yksi asia kruunaisi jouluaaton – lahjat, läheiset, kinkku, vai joku ihan muu – mutta sanotaanko nyt nöin, että sitä maustaa edellämainittujen ohella legendaarisen Lumiukko-piirretyn näkeminen jälleen. Esitysaika on merkitty aattopäivälle kello 11.15., ja kanavahan on tuttuun tapaan TV2. Viime vuonna nähtiin erään tv-aikakauden loppu, kun Komo oli korvattu Joulupukin kuumalinja-ohjelmassa uudella Ppukilla. Muistan, kun Komo tuli kerran Keravan Lidlissä kassalleni ja… no okei tässä tarinassa ei ole mitään eriskummallista ja hienoa. Oli kuitenkin hauska kuulla tuttu Pukin ääni livenä.
Näihin tunnelmiin, menen ihailemaan Marian tekemää piparkakkutaloa…