Jeejee! Suomi pääsi jatkoon Euroviisuissa. Täytyy sanoa, etten kyllä paljon epäillytkään toisin, Missä miehet ratsastaa on menevä ja tarpeeksi tarttuva huh-hah-heineen ja missä-sanan painotuksineen. Hyvä Betonit! Uskon poikien menestyvän ihan jeessisti, ja tottakai soisin heille vaikka voiton. Missä silmät karsastaa, siellä optikot voi rahastaa… Top 10 olisi jo suurenmoinen juttu, ja jos otetaan vielä mallia mm-jääkiekkojoukkueen toiminnasta, niin aijai.
Yksi oikeusmurha Euroviisujen ekassa semifinaalissa tapahtui. Hienoja esityksiä oli monta – esimerkiksi Norjan edustaja iski – mutta miten “pystyy olee”, että SAN MARINO tippui. Seetana, siinä oli hyvä biisi. No okei, laulaja näyttää Wayne Gretzkyn ja nuoren Mr. Hecklesin sekoitukselta, mutta lavalla homma rokkasi. Alun pianonpimputukset tuovat mieleen Marilyn Mansonin Resident Evil-tunnarin.
En muista tarkkaan Complicen lyriikoita suomeksi, mutta jotain “seksiä ja musiikkia” siellä laulettiin. Propsit tekniikalle tyylikkäästä kamera-ajosta 2.41-kohdassa allaolevassa videossa. On hienoa, miten itse lavoihin panostetaan, on valoja ja efektejä, ja eritoten on hienoa, kun välillä osataan laittaa kamera “elämään” biisin mukana. Suomen kisoissa kameratekniikka oli jo todella herkkua, ja kyllä sitä tänäkin vuonna on pariin kertaan osattu jotain kikkailla. Mutta anyway, Miodion pojat olisin jatkoon ilomielin päästänyt. San Marinohan taisi olla ekaa kertaa Viisuissa skabaamassa. Toisaalta turha inistä, kun ei äänestänyt.
Tästä tuli mieleen, että kohtahan pitää taas alkaa listata Kerkon kesäbiisiehdokkaita vuodelle 2008. Palkintogaala järjestetään tänä vuonna jo kolmatta kertaa. Tuntuu kuin edellisestä kilpailusta olisi vasta ihan vähän aikaa. Muutaman ehdokkaan voisin tästä keväältä heittää jo ilmoille: italialaisen Elisan tunteellisen Dancing-balladin, Adam Tenstan biisillään My Cool ja Roísín Murphyn kappaleellaan Ramalama Bang Bang. Nämä biisit saattavat olla jo vähän vanhempaakin materiaalia, mutta ovat ihastuttaneet kevättäni. Heitetään nyt vielä kolmaskin kipale, joka lähtee kisaan samoista lähtökohdista kuin edellisetkin “ensimmäisen kierroksen ehdokkaat”: Wu-Tang Clanin pojat kappaleellaan Campfire.
Otetaas parit hauskat heitot, jotka ovat mua viihdyttäneet ja innoittaneetkin: Roísín laulaa (kuten viime merkinnässäkin mainitsin) “unzip my body, take my heart out”. Wu-Tangin kappaleessa Method Man heittää humoreskisti legendaa: —And I don’t eat berries but eat a Berry like Hallie though. Samaisessa kappaleessa sämplätään muuten Curtis Mayfieldin Gypsy Womania hauskasti. Alkuperäinen ei niinkään iske, mutta sanoitukset ovat jännät: Out of nowhere, there came a caravan/this was around a campfire light/A lovely woman in motion/Her hair was as dark as the night.
Olin muuten eilen mukavissa tunnelmissa. Päivän mittaan flunssa yltyi, ja loppuillasta olikin sitten vähintään 38,4 astetta kuumetta, ja olo oli sen mukainen, houreinen ja voimaton. Oli kivaa. Onneksi on oma hoitsu talossa. Nyt on jo parempi fiilis, joskin flunssainen on olo edelleen. Toivottavasti menee pois alta ennen perjantaiyön duuneja ja lauantain Viisuiltaa.