Tällä viikolla olen moneen kertaan ärsyyntynyt YouTubeen. Nämä koettelemukset saattavat haittaavasti vaikuttaa nettivideopalvelun valintaa Vuoden musiikkimediaksi Kerkon Kesäbiisi 2008 -juhlagaalassa. Olen tiistaista lähtien lähetellyt Tuubiin mitä erilaisempia versioita eräästä videosta, jota tein harjoitteluun.
Neljän päivän aikana olen pistänyt menemään kymmenkunta eri äänenvoimakkuuksilla ja eri tallenneformaatilla tallennettua teosta. Joka kerta videon latautumista palveluun on saanut odottaa 30-60 minuuttia, ja joka kerta on tulos ollut sama: ääni on joko ihan peenä tai sitten lähes mykkä. Ilmeisesti palvelu on muuttanut kompressointiasetuksiaan (ainakin nettikeskustelujen mukaan).
Olen harmissani näistä sekoiluista odottelun ja vempuilun ohella siksi, että olen todella ylpeä tekemästäni videosta. Tällainen sekoilu suorastaan v#%¤#taa – tulee olo, etten anna itsestäni ammattimaista kuvaa harjoittelupaikalle ja videon yleisölle – vaikka itse sisältö onnistuikin (etenkin ottaen huomioon sen ajan, joka minulla oli käytettävissä editointiin).
Vihdoin tänä aamuna homma näytti toimivan, Tuubin asetukset ovat tiettävästi taas muuttuneet. Äänenvoimakkuus on vielä melko matala, mutta kokeiltuani korkeammilla asetuksilla, homma pissi taas. Omalla koneella kun kuuntelen, sisällöstä saa kyllä nyt selvää mukavan hyvin.
Mutta mikäs se kauan vatvottu video sitten on? Raporttini Faces-festivaaleilta tietenkin – ja siitä päästäänkin otsikkoaiheeseen.
Faces Etnofestival 2008
Olimme siis toisen toimittajan kanssa tekemässä lauantaina festivaaliraporttia etnomusiikille omistetusta Facesistä.
Meininki oli mukavaa pilvisestä ja sateisesta säästä huolimatta. Festarit olivat mukavasti koko perheelle suunnatut, ja monet olivatkin pientenkin lasten liikkeellä. Ohjelmassa oli musiikkiesitysten ohella työpajoja (esim. parkhour, meditaatio, luova vastarinta, rummunteko…), teatteria, tanssia, elokuvia…Erittäin poikkitaiteellista meininkiä siis, ja siinä Faces onkin erittäin suositeltava elämys Suomen turboahdetussa festarikesässä.
Muutamassa tunnissa näin enemmän rastoja kuin koskaan. Ehtaa hippimenoa, eikä lainkaan viinalla läträilyä (taisi siellä joku yksi terassi olla, mutta anyway). Oli turvallinen olo ja muutenkin viihtyisä. Vaikkei esiintyjiä tuntenutkaan, ohjelmistosta sai kyllä totisesti nauttia.
Muille festareille ei ole tullut kesän aikana ehdittyä. Ankkarockin mielenkiintoisimmat, eli Kent ja HIM esiintyivät samaisena lauantaina, joten ne piti missata. Eipä olisi ollut budjettiakaan – festarilipuista nyhdetään järkyttäviä summia.
Koostin Faces-kokemukset siis videoon. Olin vastuussa sisällöstä, kuvauksesta ja editoinnista. Kiitos kollegalle, joka esitti kysymykseni, jotta saatoin keskittyä kameran kanssa huiteluun. Uutiskeikka oli erittäin hauska ja projekti kaiken kaikkiaan hyvin opettavainen. Toivottavasti video maistuu. Artikkeli, jonka Maailma.netiin kirjoitin videon alustukseksi, löytyy täältä.
Kesäbiisiehdokkaat – lisäyksiä
Kesän mittaan on ilmestynyt lukuisia biisejä, jotka ansaitsevat ehdokkuuden syksymmällä pidettävässä Kerkon kesäbiisi 2008 -gaalassa. Alla siis taulukoituna artistit, ehdokasbiisi ja kategoria(t), joissa biisit kisaavat. Kaikki allaolevat taitavat olla vähintään kaksi tai kolme vuotta vanhoja, vanhimmat ovat kultaiselta 80-luvulta. Biisi Between The Sheets herättää muistoja oivasta kasaripoliisisarjasta Hollywood Beat, jossa tätä über-sulavaa soul-kutumusiikkia kuultiin. Ludacrisin biisiin tuli tutustuttua YouTubessa, ja Dr Dren g-funk-klassikkoon San Andreasta pelatessa. Tosi-hiphopparit varmaan hakkaisivat minut lähteitteni takia.
| Sean Paul | We Be Burnin | Retro; Hiphop/Dance |
| Ras Kass | Nature Of The Threat | Kiehtovin värssy (koko biisi) |
| The Isley Brothers | Between The Sheats | Retro |
| Ludacris | War With God | Hiphop/Dance |
| Dr. Dre & Snoop Dogg | Ain’t Nuthin but A G Thang | Retro; Hiphop/Dance |
| Warren G & Nate Dogg | Regulate | Retro; Hiphop/Dance |
| Näillä eteenpäin… | ||