Evakko on viimein päättynyt noin kahden viikon maanpaon jälkeen.
Jo viime vuoden puolella visioidun pintaremontin jälkeen oma koti ei ole enää entisensä, vaan sataa kertaa komeampi. Seinät on siloiteltu ja maalattu, ja etenkin täysin uusitussa kyökissä silmä lepää.
Projekti oli melko vaativa. Hommaa tehtiin pienellä miehityksellä, ja tekijöistä vain yksi voi sitoutua tekemään aamusta iltaan hommia. Voin varmasti kommentoida työn määrää, vaikken ollutkaan tuo työn raskain raataja. Täyttätäyttä päivää tein kyllä minäkin siinä, että olin duunissa ja sitten muuten raksalla (yep, saving my own ass). Kiitos kuitenkin apelle suuresta uurastuksesta; päin naamaa ei viitsi liikaa hehkuttaa tai muuten Timo vielä ylpistyy.
Appiukon kanssa oli hauska tehdä hommia, ja taas tuli opittua paljon. Keskityin tapettien repimiseen ja maalaamisen, ja sitten tuli hoidettua juoksevia asioita. Yksi suurimmista iloista oli joka tapauksessa se, että isä tuli myös hommiin ja, että sain tehdä hänen kanssaan rinta rinnan töitä. Isän kanssa tulee kuitenkin harvemmin tehtyä asioita verrattuna tapaamisten ja puheluiden määrään. Oli miehekästä isä-poika-toimintaa siinä.
Uuteen uskoon ollaan pistetty myös oma Remontti-Rakkimme Ingrid, joka sai kuluneella viikolla tyylikkään kesäfrisyyrin. Otettiin trimmaten kaikki pois, ja nyt koira näyttää kapisen takkuturkin sijaan jonkun ihan eri rodun pennulle. Voi sitten väittää sitä pari kuukautta vanhaksi, jos koira heittäytyy hävyttömäksi julkisella paikalla.
Oma koti kullan kallis, kellä kulta sillä onni, olkoon onni myötä…Olkoon Voima kanssanne!