Tänään oltiin koulun kanssa hilpeällä tutustumiskierroksella kahdessa uutistoimituksessa.
Kiitos eilisten fuksiaisten, paikalla opettajan kanssa oli jopa kolme opiskelijaa. Onnistuneen luokkaretken takasi se, että yksi opiskelijoista työskentelee jo ekassa vierailupaikassa (MTV3 Uutiset), ja toinen opiskelija toisessa (Nelonen). Mutta oli kyllä kiva nähdä, millä meiningillä Nelonen vääntää nettihommia esimerkiksi.
Matkalla etapista A etappiin B kuljeskeltiin vanhoilla kotikulmilla. Teatteri, jossa lapsena käytiin, oli vaihtanut ainakin nimeä; lempparilelukauppa oli lopettanut; vanha opinahjo lakkautettu. Vanhan “Snellun” kulmalla kuitenkin pysähdyttiin kahville, ja olihan taas hupaisaa kontrastia urbaanissa viidakossa. A-oikeus-kahvilan vieressä oli seurakunnan tila.
Mutta tuollaiseenhan on keravalainen jo korpeutunut: Sampolassa sijainnut seksiliike on lopettanut, ja tilassa jatkaa herättäjäseurakunnan paikallisosasto.
Marmatanpa jälleen remonttiasioista. Juuri, kun olimme jo siinä uskossa, että piiiiitkällinen ulkosivuremontti on valmis; juuri, kun saimme asunnon pintarempattua; juuri, kun asumisviihtyvyys oli noussut mukavasti – pärähtää pihaan rekkojen, jyrien ja kaivinkoneiden pataljoona repimään pihatiet kävelykelvottomiksi. Lisäksi päivisin kuuluva kaivuun ja tasoittelun jyty jytisee turhan kovaa omaan korvaan.
Toivottavasti homma saadaan nopeasti valmiiksi ja tiet asvaltoitua jälleen. Onhan se kiva, että kehitys kehittyy, mutta olisihan tässä ihan kiva myös viihtyä omassa kodissaan, you know.
Roger Mooren elämäkerta on vetäisty läpi. Muuten oli kirja rautaa, mutta kaksi viimeistä kappaletta (joissa Roge vain muistelee kaikkia matkojaan ja kiittelee ihmisiä luettelomaisesti) tuntuivat turhilta.
Heitetääs tähän loppuun jotain hassua. Zöböm.