En aio valehdella näin joulun kynnyksellä: tykkään lahjoista. Tykkään antaa niitä, tykkään saada niitä. (En kuitenkaan ole enää niin lahjanahne kuin pikkulapsena)
Vielä on lahjoja, joita en ole ehtinyt hankkia tai sitten lahjan idea ei vielä ole kristallisoitunut mielessäni. Yksi jälkimmäisistä on perinteinen Ittelle-lahja, lahja Kerkolta Kerkolle.
Viime vuonna ostin itselleni kaksi lahjaa: Transformers-elokuvan ja Nine Inch Nailsin tuoreimman levyn. Tänä vuonna en ole erityisemmin pohdiskella omaa lahjaa, jonka perimmäinen ajatus on ollut se, että se saa olla “turhaa” viihdykettä.
Vaihtoehtoja ei ole kovinkaan monta, mikä johtunee melko mielenkiinnottomasta DVD-vuodesta. En ole myöskään bongannut vielä tarpeeksi mielenkiintoisia kirjoja.
Uskon kuitenkin, että valinta osuuu Quentin Tarantinon ohjaustyöhön Inglorious Basterds. Elokuva piti mennä katsomaan teatteriin, sitten se piti vuokrata. Ja pöh, sanoi kalenteri. Niinpä lienen varaava elokuvan pysyvään arkistoon, hintakin on DVD:lle sopuisa. Sattuu olemaan Schindlerin Listan ohella about ainoa sotaleffa, joka kiinnostaa oikeasti.
Ylhäällä kuva Keravan keskustasta keskiyöllä.