Lienette sen itse laskeneet: joulu meni jo
Aattona tuli suhattua pukkirallia Korsoon ja kahteen osoitteeseen kotikaupungissa ennen omaan kotiin pääsyä. Oli hyvää ruokaa, mukavaa tunnelmaa – ja rutkasti lahjoja.
Jouluaaton myöhäisiltaan ja joulupäivään kuuluukin tiiviisti tuoreen tavaran tutkiminen. Muutun apinaksi, jonka tekee alituiseen mieli pyöritellä ja hypistellä lahjoja käsissään. Jossain vaiheessa sitten tajuan, että DVD:tä voi katsoa, nyrkinmuotoisesta pullosta tulee hajustetta, kirjaa voi lukea ja niin edelleen. Lapsena hypistely oli tietysti kovimmillaan, kun sai leffoja ja leluja.
Lahjatoiveita ei ollut kovinkaan paljon, mutta sainpahan kaiken, mitä halusinkin. Darth Pucci itse asiassa kiikutti savupiipusta niin paljon lahjoja, etten tiedä, olenko ollut tarpeeksi kiltti lapsi ne ansaitakseni.
Joulun murros
Oudoimman lahjan titteli menee harvinaislaatuisesti tasapelillä kahteen osoitteeseen, joskin viime vuosien kiistaton mestari WP on nytkin palkintopallilla. Kattava Robot Chicken –dvd-kokoelma sai kuitenkin vastustajan siskoni antamasta Ghostbusters II –leffan vinyylistä, jolla Bobby Brown esiintyy. Näitä, kun pääsee tykittämään niin avot.
Jouluaatto meni joutuisasti, ja yllätyimme Taikan hienosta jaksamisesta. Sukkuloimme kuitenkin eri osoitteissa siihen tahtiin, että olisi luullut enemmän ressaavan pientä tonttua. Lapsi toikin uutta maustetta jouluun, ja muutenkin oli erilainen aatto. Saa nähdä, millainen joulu on vuoden päästä. Sillä totisesti elämme murroksen vuosia, joina vanhat perinteet saavat uusia muotoja ja uusiakin syntyy vuosittain. Saa nähdä, vietämmekö ensi joulun etsiessä Taikaa sohvan takaa Pukkia paossa…
Mutta onko joulun syvin merkitys lahjojen saaminen? On se. Ei ole, vaan yhdessäolo ja lämmin tunnelma, vaikkapa jouluruoalla ja –saunalla ryyditettynä. Näin postuumisti kiitän ja kumarran hienoista lahjoista ja toivotan itse kullekin vielä hyviä myöhäisiä juhlapyhiä!
PS. Sain luettua Mika Waltari –opuksen. Seuraavaksi iskeydyn Vellumiin, Kaikkeuden kirjaan. Ensin kuitenkin aherran Tarun Sormusten Herrasta alta pois – mutta puhutaan Tolkienin örkkitrilogiasta myöhemmin.