Viime kuukausina olen hyvinkin innokkaasti inspiroitunut napsimaan valokuvia kännykkäkamerallani. Aavistuksen olen kökkökameralle ja mobiilifotoilulle jopa faniutunut, vaikka järjestelmäkameran omistaja olenkin.
Kännykkä kameroineen on Nokian malli parin vuoden takaa. Kamera on teholtaan 3,2 megapikseliä, eli kännykameroiden kärkipäätä ainakin tuohon aikaan. Salama löytyy, ja videota voi tietysti myös tallentaa. Hieman poikkeuksellisesti oletusarvona on ottaa vaakakuva pystykuvan sijaan. Mennään siis vähän peruskameran tyylillä.
Tekninen laatu on tosiaan useimmiten aika heikkoa. Kuva on rakeista etenkin zoomatessa, jolloin kohde muuttuu pikselimössöksi. Rasittavinta kännykkäkamerassani on kuitenkin viive tai paremminkin viiveet. Kuva ei napsahda heti nappulasta painaessa vaan vasta yhden tai kahden sekunnin päästä. Lopputuloksen näkemistä ruudulla saa myös odottaa kivan tovin, kun masiina prosessoi tiedon kuvaksi.
Spontaanius ja tehokkuus on kaukana. Salama räiskähtää, ihmiskohteen silmät menevät kiinni ja kuva on nopeasti pilalla. Valovoima on myös asiansa. Salama ei kanna kauas eikä kamera kerää valoa hääppöisesti, joten ulkokuvista tulee helposti pimeitä.
Palataanpa zoomiin. Se on digitaalinen optisen sijaan. Kamera siis periaatteessa laskee zoomin tietokonemaisesti – toisin kuin “oikeissa” kameroissa, joissa zoomatessa putki, objektiivi liikkuu lähemmäs tai kauemmas kohteesta.
Kännykameran objektiivi antaa lähtökohtaisesti hyvin laajan kuvan. Kohde näkyy kaukana, vaikka fyysistä etäisyyttä olisi vain metri. Digitaalinen zoom aiheuttaa helposti niin sanottua kohinaa, jota hyvä digipokkari tai järkkäri ei aiheuta. Yllä olevassa kuvassa ei näy rakeita, vaikka otin järkkäristä salamavalon pois. Kännykameran zoom vaikuttaa kuvan tiedostokokoon: mitä enemmän zoomaa, sitä pienempi kuva on pikseleiltään
Etujakin kuitenkin löytyy. Edellä mainittu viive poikii toisinaan mageita valo- ja sade-efektejä. Teknisistä puutteista huolimatta on kätevää, että kamera on aina mukana viemättä hirveästi tilaa. Raakakuvatkin ovat hyvänkokoisia tällä palstalla käytettäviksi, ja vähän photaamalla värisävyt saa kiitettävästi esiin.
Tottakai perheen ykköskamerana on edelleen Canonin digijärkkäri. Jaksan unelmoida uuden objektiivin hankkimisesta. Nykyinen 18-55 mm zoomobjektiivi kelpaa loistavasti kotihommiin, mutta aika ajoin, etenkin kodin ulkopuolella kameroidessa kaipaisi 17-300 mm “putkea”. Hintahan tuossa on ongelmana, opintotukea en voi kamerajuttuihin satsata.
Easter Egg: Kevään Euroviisu-kisaajia voi tsekata viralliselta YouTube-profiilisivulta. Azerbaidzan ja Kroatia kuulostivat aika hyvältä, Espanjakin saattaa pärjätä
2 comments