Kuukauden Digilluusio: 10 asiaa, jotka pitää saada videopeleistä tosielämään

HurraaKerkko Digilluusio Doom videopelit retro
All Your Base Are Belong To Us!

Pelin henki

Välillä on pakko päästä pakoon tosielämää ja uppoutua pelien maailmaan. Huristella autolla kolmeasataa läpi metropolin keskustan. Louhia timantteja maan syvyyksissä. Ammuskella örkkejä syvällä ulkoavaruudessa.

Pelaaminen ei tietenkään saa syrjäyttää oikean elämän rientoja, mutta muutama video- tai tietokonepelistä tuttu elementti pitäisi saada myös osaksi tosielämää.

Video- ja tietokonepelit ovat vuosien saatossa kehittyneet huimasti. Grafiikat ovat yhä realistisempia ja musiikki on vähintään yhtä komeaa kuin elokuvissa. Käsikirjoitukset ovat syvempiä ja laajempia kuin Hollywood-elokuvat.

Pelaamisesta tekee nautinnollista myös tekoälyhahmojen kehittyminen. Kaukana ovat Doomin automaattisesti kimppuun käyvät pikseliörvelöt – nykypäivän räiskintäpeleissä vastustajat kuulevat sankarin lähestyvän ja painuvat tarvittaessa luodeilta piiloon.

Parhaimmillaan nykypäivän FPS-pelit imaisevat sisäänsä jopa elokuvia paremmin, kun pelaaja pääsee osaksi tarinaa. Ninja Gaidenin inspiroimat cut scenetkin (tarinalliset välikohtaukset pelattavien tasojen välillä) upotetaan pelin sekaan saumattomasti niin, että tekoälyhahmot keskustelevat suoraan pelaajan hahmon kanssa.

Toki pelien maailmassa on paljon sellaista, jota ei tosielämässä tarvita: latausajat ennen tehtävän alkua (toki sille löytyy tosielämän vastine aamukahvin porisemista odotellessa); goomba-örvelöiden tai muiden pahishahmojen klooniarmeijat; side scroller -pelien rajallinen näkökenttä suoraan eteenpäin.

Thief-peleistä tuttujen vartijapahisten huonoa tarkkaavaisuutta en myöskään itselleni haluaisi. Vartija saattaa olla metrin päässä, muttei huomaa varasta, jos tämä seisoo varjossa. Rysän päältä kiinni jäänyt sankari unohdetaan heti, kun tämä pakenee paikalta ja pysyy piilossa kymmenisen sekuntia.

Ja niinkin tyydyttävä peli kuin Final Fight onkin, kuka jaksaisi hakata kymmeniä gangstereitä joka hemmetin aamu matkalla juna-asemalle?

Kaikesta huolimatta Digilluusio listaa nyt 10 (ja ehkä vähän enemmänkin) peleistä tuttua asiaa, jotka helpottaisivat arkea tai muuten tekisivät siitä hauskempaa.

10. Mahdollisuus valita eri pelihahmoista

HurraaKerkko Digilluusio videopelit
Molemmat osaavat heittää hadoukenin… mutta Diddy hyppää Donkey Kongia korkeammalle. Bowserin kart-auto on nopeampi, mutta kiihtyy hitaammin kuin Marion auto.

Aina silloin tällöin tulee vastaan tilanne, jonka hoitamiseen tarvittaisiin taitoja, joita ei itseltä löydy. Sen sijaan, että tarvitsee soittaa isiltä ja äidiltä apuja, olisi huomattavasti kätevämpää vain vaihtaa itsensä joksikin toiseksi ihmiseksi; henkilöksi, jolla on eri vahvuusalueet kuin itsellä.

9. Kuuluttaja / kertoja

You’ve got Boost Power! Ajo- tai taistelupeleissä on arkipäivää, että kaikkia tapahtumia selostaa kasvoton kertojan ääni. Vaikkei narraattori erityisen hyödyllinen olisikaan, ominaisuus toisi tosielämään roppakaupalla eeppisyyttä.

Vähänkö olisi siistiä, että kävellessäsi sisään bileisiin möreä miesääni ilmoittaa kaikille nimesi: Pasii…

Toivetta demonstroidaan oivallisesti Mortal Kombat -pelin filmatisoinnin kohtauksessa, jossa sankari Liu Kang kohtaa… kuulet kyllä kenet.

Soul Caliburista tuttuun tapaan olisi myöskin todella jees, jos riideltyäsi puolison kanssa miesääni toteaisi: ”Pasi was seriously wounded… But the soul still burns.”

Lue lisää Mortal Kombat -elokuvasta ja alkuperäisen pelin ”näyttelijöistä”

8. Modaaminen

HurraaKerkko Digilluusio Red Dead Redemption peli mod
Vaihtoehtoinen todellisuus, jossa viholliset ovat epäkuolleita ja pelaajilla on jättimäiset päät.

Ohjelmointitaitoiset pelaajat ovat jo vuosien ajan modifioineet tunnettuja pelejä eli muokanneet pelien alkuperäiskoodeista omia uusia maailmoita. Modeissa yhdistetään Minecraft Super Marioon ja Castlevania Quakeen.

Aina joskus arjen rutiinit alkavat hajottaa, jolloin tulee tarve pistää elämä uuteen uskoon. Mitä jos pelkän uuden frisyyrin tai uuden työpaikan hankkimisen sijaan voisikin heittäytyä James Stewartiksi ja elää hetken aikaa vaihtoehtoisessa todellisuudessa?

Toki modaamiselle löytyy jo vastine tosielämästä. Vaihtoehtoinen tapa viettää aikaa tutussa ympäristössä? Sitä taidetaan kutsua harrastukseksi.

7. Tilanteeseen sopeutuva musiikki

HurraaKerkko Halo videopelisarja
Esimerkiksi Halo-peleissä käytetään paljon sinfonista electronicaa tapahtumien draivin korostamiseksi.

Yksi merkittävimpiä tunnelmanluojia niin elokuvissa kuin peleissä on musiikki. Pelit ovatkin kirineet leffoja laadukkaiden, muistiin jäävien sävelmien tarjoilussa. Halo-pelien avaruudelliset sinfoniat ovat tyyliltään hyvin erilaisia mutta yhtä tunnistettavia kuin Star Warsin ikivihreät.

Peleissä musiikki reagoi tapahtumiin samaan tapaan kuin elokuvissakin, mutta erotuksena on se, että peleissä pelaaja itse vaikuttaa siihen, milloin musiikki alkaa.

Hahmosi kävelee pitkin hiljaista käytävää, kun yhtäkkiä korviisi kantautuu uhkaavaa, ekstradiegeettistä ambient-synailua, jonka tumma sävy kertoo lähestyvästä vaarasta. Eteesi räjähtää joukko aseistettuja kommandoja, ja musiikki yltyy raskaaseen trance-rummutukseen.

Tällaista tilanteeseen automaattisesti sopeutuvaa musiikkia (ilman mp3-soittimen avustusta) kaipaa joskus fiiliksen nostattamiseen arjen tapahtumia hahmottaessa. Olet kotona ja ovikello soi. Jälleen tuo tumma ambient-syntetisaattori – oven takana on selvästikin tv-luvan tarkastaja!

Lue myös: 10 sykähdyttävää biisiä videopeleistä

6. Retry from check point

GTA 3 gameplay wasted klassikkopeli
Wasted! Try Again…

Pidetäänpä tämä lista nyt sen verran mielikuvituksettomana, ettei oteta mukaan unlimited continues -vaihtoehtoa. Kuka sitä nyt ikuisesti tahtoo elää? Uudelleen yrittämisen mahdollisuus olisi silti avuksi monissa arjen tilanteissa. Mokasitko töissä tai valitsitko sanasi väärin puolison kanssa ”keskustellessa”? Hyppää pari minuuttia taaksepäin, valitse Retry ja kokeile tällä kertaa uutta strategiaa.

5. Kuvakulman muuttaminen

Arjen riskaabeleissa tilanteissa kannattaa välillä katsoa eri vinkkelistä. Malliesimerkkinä Thief: Deadly Shadows, jossa vuorotellaan ensimmäisen ja kolmannen persoonan näkökulman välillä.

Ihmisellä on erinomainen kyky nähdä maailma ympärillään. Tästä saamme kiittää 180 asteen näkökenttää, joka vertautuu pelimaailmasta tuttuun first person shooter -seikkailujen omakohtaiseen näkökulmaan.

Aina tuo pelkin omin silmin katsominen ei kuitenkaan riitä. Pitäisi nähdä ilman peiliä, mitä kadunkulman takana on, tai ”onks tukka hyvin”.

Ihmisen pitäisikin pystyä muuttamaan näkökenttäänsä niin, että voisi tähystellä kaukaisiakin tai esteiden takana olevia kohteita – aivan kuin silmät liitelisivät kolme metriä henkilön itsensä yläpuolella ja jossain siinä takavasemmalla. Vältyttäisiin kyllä aika monelta onnettomuudelta.

4. Power-upit ja erikoisliikkeet

HurraaKerkko Mortal Kombat
Syö lehtiä niin opit lentämään. Nälkään auttaa tiiliseinästä löytynyt porsaankyljys. Fatality!

Eettisistä syistä vastustan ajatusta siitä, että kaikilla olisi kyky ammuskella tulipalloja mielin määrin. Onhan tämä lista niin kovasti realismiin sitoutettu, ettei tässä nyt ihan mitä tahansa huijauskeinoja voi sallia!

On kuitenkin pakko myöntää, että teleportaamisen ja muiden erityismuuvien lisäksi olisi usein käyttöä power-upeille: keskellä katua oleville yliluonnollisille ravintolisille, joista saisi hetkeksi vaikkapa kyvyn kulkea nopeammin.

Erittäin hyödyllisenä peleistä tuttuna ominaisuutena pitää listata myös ajan hidastamisen mahdollisuus bullet time -efektin avulla. Tehoste on tuttu niin Max Paynestä, F.E.A.R:istä kuin Red Dead Redemptionistä. Ajan hidastaminen auttaisi tähtäämään futismatsissa ja vähentäisi merkittävästi vahingossa otteesta tippuvien puhelinten ja astioiden rikkoutumista.

Toimintapelit ovat viime vuosina kunnostautuneet siinä, että lisää healthiä eli energiaa antavat stimit ovat tosielämää mallintaen joko ensiapupaketteja tai kipulääkkeitä. Vanhassa Castlevaniassahan lisäravinteita löysi ruoskimalla tiiliseiniä, jotka kätkivät sisäänsä porsaankyljyksiä. Kuka syö seinään jemmattuja lihanpaloja?

3. Asetusten muuttaminen

HurraaKerkko videopeli nörtti verinen FPS
Lisää verta, kiitos!

Vaikka tällaisen toivominen laiskalta kuulostaakin, mahdollisuus kokemamme maailman asetusten mukauttamiseen omien preferenssien mukaan olisi erittäin tervetullut.

Monesti eteen tulee ongelmia, jotka tuntuvat liian vaikeilta handlattavaksi noin vaan. Ei muuta kuin muuttamaan asetuksia helpompaan suuntaan – noviisitasolla pankkilaina irtoaa huomattavasti matalammalla korolla ja takauksella.

Entä häiritseekö liikenteen ääni? Vaihda audioasetuksia. Etkö näe mitään illan hämärässä? Mukauta näkökenttäsi brightnessia. Leikkasiko kokkailukaveri itseään sormeen? LISÄÄ GOREA!

Doomin kaltaisten räiskintäklassikoiden kohdalla on hauska ”huijata” käyttämällä ylimääräisiä aseita ynnä muuta spessua mahdollistavia koodeja (IDDKFA forever!). En kuitenkaan kannata cheatien mahdollisuutta tosielämässä – siis sitä, että tietyn koodin syöttäminen tekisi jostakusta kuolemattoman tai jotain muuta.

2. HUD

Videopeli HUD Heads-Up Display
Vielä, kun omassa näkökentässä näkyisi kaveri hokemassa, että ”Do A Barrel Roll!” niin aijai…

Yksi ehdottomasti arjelle hyödyllisimmistä pelielementeistä olisi HUD:in eli Heads Up Displayn saaminen. Dallaillessasi kaupungilla muina miehinä näkisit kätsysti kellonajan, varusteesi (onko avaimet ja puhelin mukana) ja niin edes päin.

Olisi myös hyödyllistä jos HUD ohjeistaisi ongelmatilanteissa, kuten usein pelien ensimmäisissä kentissä. HUD neuvoo, miten saat edessä olevan oven auki ja ilmoittaa, kun saat uuden viestin. Karttakin avautuu silmien eteen.

Itse asiassa moinen härpäke on jo kehitetty, mutta kyseessä on tosiaan erillinen laite – ei ihmisen omaan näkökenttään orgaanisesti integroitu ominaisuus. Kojeen kehittäjä on hakukonejätti Google, joka toivoo saavansa Google Glassesit kaikkien naamalle vuoden loppuun mennessä.

1. Warp Zone

Super Mario Bros Warp Zone
Vie minut toiseen maailmaan.

Vaikkei listaykkönen hadoukenien ja muiden hakkerointien jälkeen kovin erityiseltä vaikutakaan, olisi sijaintien välillä sukkuloinnin mahdollistava Warp zone ehdottomasti listan hyödyllisin työkalu. Ainakin itse olen moneen otteeseen saanut tuskailla julkisten liikenneyhteyksien ristiin menevien aikataulujen tai myöhästymisten takia.

Ah, miten mielelläni matkaisin vaikkapa työpaikan ja kodin välillä hyppäämällä isoon vihreään putkiloon tai Portal-tyyliin spesiaaliaseella teleportaatioaukkoja ampumalla. Säästäisin työmatkoissa reilun tunnin päivittäin. Lisäksi Mario-putkesta tulee niiiin upea ääni ”warpatessa”.

Peli ei pääty koskaan

Moni pelielementti onkin jo tavallaan siirtynyt osaksi tosimaailmaa: gamification on päivän sana monissa verkkopalveluissa, ja peleihin perustuvia leffojakin jaksetaan yhä tehtailla.

Vaikka pelien grafiikat kehittyvät alati näyttävämpään suuntaan ja juonenkuljetuksessa piisaa, on jotenkin ilo huomata edelleen arvostavansa vanhoja, ulkoisin speksein huonompia pelejä. Vanhoissa side scrollereissa ja muissa pikselöidyissä peleissä on kuitenkin jotain ainutlaatuista.

Etenkin vanhoissa peleissä on sitä hienoa logiikkaa, jonka sanelemana on arkipäivää, että kaikki vastaantulijat tunnistavat sinut vihollisekseen. Voit kuitenkin vailla omantunnon tuskia ampua heitä tai talloa heidän päälleen. Ruumiskin katoaa itsekseen näkyvistä.

Varo kuitenkin liikkumasta liian kauas vastustajastasi tai tämä voi herätä uudelleen henkiin heti, kun silmä välttää. Mutta hei, don’t hate the player, hate the game.

HurraaKerkko retropeli SNES Final Fight
Attack of the Clones.

Easter Egg: Gamification tarkoittaa siis pelielementtien tuomista johonkin tuotteeseen tai palveluun. Pelillistäminen on kovaa kamaa etenkin digitaalisessa markkinnoinnissa, ja monet sivustot esimerkiksi jakavat virtuaalisia pisteitä ja kunniamerkkejä aktiivisuudesta. Pelillistämisestä esimerkkinä uunituore Google Maps -pohjainen Cube-nettipeli.

2 Responses

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Back to Top