Kapteeni Kirk kauhuelokuvassa?
Ikonisen avaruuskapteenin esittäjä nauttii ristiriitaista mainetta: yhtäältä hänen maneereitaan ja esiintymisiään pilkataan, toisaalta 80-vuotiaan William Shatnerin ura on jatkunut yli 50 vuotta menestysroolista toiseen.
Eräs Shatnerin ansioista on kuitenkin jäänyt laajalti huomiotta. Vuonna 1978 julkaistun Halloween-kauhuelokuvan pahis Michael Myers kantaa nimittäin maalattua Star Trek -naamaria yksinkertaisesti siitä syystä, ettei pienen budjetin elokuvalla ollut varaa muuhun.
Sinänsä ei ole ihme, jos tieto on triviaalia – eipä Shatner itsekään tiennyt maskin käytöstä:
Due to its shoestring budget, the prop department had to use the cheapest mask that they could find in the costume store: a Star Trek William Shatner mask. They later spray-painted the face white, teased out the hair, and reshaped the eye holes. Shatner admitted that for years he had no idea his likeness was used for this film. It was only during an interview that someone mentioned his mask was being used. He has since stated that he is honored by this gesture.
IMDb.com
Mikä mielenkiintoisinta, Shatner on myös tarjonnut roolisuorituksen, jonka eleet ovat hyvin saattaneet inspiroida Michael Myersiä. Vuoden 1975 kauhuelokuvassa The Devil’s Rain Shatner joutuu satanistisen kultin rituaaliuhriksi. Hänen silmänsä värjäytyvät mustiksi ja hän taivuttaa niskaansa samalla aavemaisella tavalla kuin Michael Myers kolme vuotta myöhemmin.
Haluatko lisää yhteensattumia? The Devil’s Rain julkaistiin samana vuonna kuin Shatner-maski.
Kyseenalaisesta tribuutista huolimatta Shatnerin esiintymistyyli on useimmiten pelkän pilkan kohteena.
Shatnering viittaa Hälytys 911:n juontajanakin tunnetun näyttelijän tapaan pitää dramaattisia puhetaukoja kesken lauseen ja usein niin, että loppulause puhutaan nopeutetusti (“I…don’t-know-what-to-say”).
Monet imitaattorit ovat hioneet “shatneroinnista” oman taiteenlajinsa. Ensimmäinen mieleenpainuva Shatner-imitaatio, jonka muistan nähneeni, on Kevin Pollakin esitys trillerissä Ricochet – Harhaluoti (joskin suosittelen elokuvaa lämpimästi aivan muista syistä).
Tyyli ansaitsisi oman Talk Like Shatner -teemapäivänsä.
Ylinäytteleminen ovat tärkeä osa shatnerointia, ja usein tuloksena onkin korniudessaan äärimmäisen viihdyttävää melodraamaa. Hurraakerkon yhden miehen toimitus kunnioittaa shatneroinnin periaatteita pyrkimällä tuottamaan aina jotain niin huonoa, että se on hyvää.