Ah, viimein on opintolaina maksettu kokonaisuudessaan! Opiskelut päättyivät jo pari vuotta sitten, mutta vasta viime vuoden lopulla tartuin toimeen selättääkseni velkataakan.
Takaisinmaksu-urakka ei kestänyt kuin reilun puoli vuotta, mutta eniten hommassa rasittikin lyhennysten koko. Itsehän summan valitsin, ei siinä mitään, mutta korkeat kuukausilyhennykset vaativat veronsa taloudellisesti. Ei ole paljoakaan tarvinnut mihinkään turhakkeisiin satsata. Toisaalta halusinkin koko homman nopeasti ja kivuliaasti alta pois, jottei tarvitsisi kuukausitolkulla takaisinmaksua vetkuttaa ja kasvatella korkoja.
Näin ollen lienee viimein mahdollista huokaista helpotuksesta, kun opintovelka on kuitattu eikä Kelallakaan pitäisi enää olla mitään karhuttavaa. Toki Kotiteollisuus-syndrooma takaa, että edelleen “on auto ja asuntolaina…”, mutta olkoon.
Alkakoon opiskelujen jälkeinen elämä ja loma hieman toiveikkaammissa merkeissä. Nyt saattaakin olla aika alkaa säästäminen erästä isompaa, pitkään ostoslistalla ollutta investointia varten. Siitä aiheesta lisää mahdollisesti joskus myöhemmin, mutta nyt keskitytään vain fiilistelyyn…