Vuosien yhteisen taipaleen jälkeen on tullut aika vetää piuhat seinästä ja olla elvyttämättä läheistä. Vanha kunnon tietokoneeni on nimittäin viimein sanonut itsensä irti.
Koneen “lopullinen” rikkoutuminen oli jo pitkään ollut täysin odotettavissa (tietokone on jo vähintäänkin viimeisen vuoden käynyt to-del-la hi-taal-la), ja onpahan vuosien haaveilun jälkeen täysin legitiimi syy ostaa uusi tietokone.
Silti koneen menettäminen harmittaa. En ollut toviin tehnyt varmuuskopioita kaikista tärkeistä tiedostoista, mutta tiettävästi data on vielä pelastettavissa. Koneen syövereihin jää kuitenkin muutama ohjelma, jotka on nyt sitten hankittava uudelleen. Koska en halua mitä tahansa konetta ja noita ohjelmiakin pitää ostella, tulee tästä vähän rahakkaampi keikka kuin tarvitsisi. Mutta tuleepahan sitten kerralla kunnollista.
Joka tapauksessa kiitos tietokoneelle, joka jaksoi palvella jopa yllättävänkin pitkään. Videolla on vähän tarkempaa muisteloa hopeapintaisen Fujitsu Siemensin vaiheista. Tsekkaa myös tulevaisuuden suunnitelmia blogin varalle!