Miten keravalaiset kunnallisvaaliehdokkaat hyödyntävät Facebookia

Vaalien alla ehdokkaat kampanjoivat yhteisen paremman tulevaisuuden puolesta

Nykypäivänä on jo selvää, miten sosiaalinen media kuuluu vaalitaiston perustyökaluihin. Niinpä myös keravalaiset ehdokkaat ovat aktivoituneet Facebookissa – mutta millaisin tuloksin?

Päivitys: Kerava ja sosiaalinen media -aiheesta puhuttiin myös elokuussa 2011.

Tässä tekstissä ei pohdita ehdokkaiden poliittisia teesejä sen syvällisemmin, vaan tarkoitus on kartoittaa paikallisten ehdokkaiden Facebook-käyttäytymistä yleisellä tasolla. Kyseessä ei tosiaankaan ole tieteellinen ja täydellisen kattava tutkimus, vaan havainnot pohjaavat kirjoittajan omassa Newsfeedissään näkemiin statuksiin ja mainoksiin. Tavoitteena ei ole sorsia ehdokkaita tai eriarvoistaa puolueiden paikallisjaoksia, vaan tarkastella keravalaisten sometoimintaa yleisesti – ja mahdollisesti antaa vinkkejä kampanjoiden tehostamiseen.

Viime kuukauden aikana Newsfeedin oikeaan sivupalkkiin on teholla puhkahdellut mainoksia, jotka ilmoittavat “tämän ja tämän” ehdokkaan lähteneen mukaan vaalikisaan oman Facebook-sivun tukemana. Niin pitääkin – Facebook ei tietenkään ole suora avain kunnallispolitiikkaan, mutta se on ympäristö, jossa “kaikki” viettävät aikaa.

Somen perusteet kuntoon

Facebookin mainoksia on luonnollisesti mahdollista kohdistaa esimerkiksi niin, että vain tietyn paikkakunnan kotikaupungikseen ilmoittaneet näkevät mainoksen. Monet keravalaiset ehdokkaat ovatkin ymmärtäneet targetoidun mainonnan päälle – toisin kuin muun muassa eräät tuusulalaiset ja sipoolaiset ehdokkaat, jotka antavat kallisarvoisten klikkien mennä kuntarajojen yli facebookaajille, jotka eivät heitä voi äänestää. Eräs vantaalainen ehdokas saa lisämiinuksia päästettyään läpi mainoksen, jossa Vantaa on kirjoitettu muotoon ‘vantaa’. Hey, come on – typoja voi tulla kelle tahansa, mutta kyllä kotikaupunki pitää osata aloittaa isolla kirjaimella.

Statuksesta sorvattuun perusmainokseen mahtuu periaatteessa vaikka kuinka paljon kamaa, mutta vain ensimmäiset 90 merkkiä näkyvät mainoksessa välittömästi. Ehdokkaan on tiivistettävä viestinsä hyvin ytimekkääseen muotoon.

Tässä ehdokkaat onnistuvat vaihtelevasti. Jotkut osaavat toisia luontevammin tiivistää teesinsä – mikä varmastikin johtuu ainakin osin siitä, että toisten ehdokkaiden poliittiset ohjelmat keskittyvät muutamaan kattoaiheeseen ja toisten ohjelmat ovat yleisesti all over the place.

Mainoksessa on joka tapauksessa oltava edes jonkinlainen viittaus ehdokkaan poliittisiin pyrkimyksiin – pelkkä 90 merkin bio ei riitä houkuttamaan yleisöä.

Kokoomuslainen Markku Pyykkölä kerää tyylipisteitä napakasti muotoilluilla, jopa provosoivilla mainosteksteillään: “Näpäytä näpertelijöitä! Strategista otetta Keravan valtuustoon!” Vaikkei aihe itseäni kiinnostakaan, on kehaistava Pyykkölän mainosta, jossa aktivoidaan äänestäjää ytimekkäästi kysymyksellä ja call-to-actionilla: “Kumpaa kehitetään, Nikuvikeniä vai Kesärinnettä? Anna ohje valtuutetulle!”

Mitä Facebook-sivut kertovat ehdokkaista?

Monet ehdokkaat ovat löytäneet tiensä Facebookiin aivan liian myöhään. Omalla Pagella pitäisi olla sisältöä ja liikennettä jo huomattavasti aiemmin kuin vasta kuukausi ennen vaalipäivää. Kyllähän sivulle eksyvä potentiaalinen äänestäjä voi saada tietoa ehdokkaan mielenkiinnon kohteista, vaikka sivu olisi edellisiltana tehty, mutta pari viikkoa pystyssä oleva FB-sivu ei kuvasta minkäänlaista pitkäaikaista sitoutumista.

Empiirisen tutkimuksen perusteella keravalaiset vihreät tuntuvat aktiivisimmin perustaneen ehdokkaiden omia FB-sivuja. Puoluetasolla on vaikea löytää jokaiselle paikallisyhdistykselle omaa sivua. Vihreiden ohella Keravan vasemmisto löytyy, mutta esimerkiksi paikallisen kokoomuksen sivua ei näy missään, mikä antaa koko puolueesta välittömästi turhan vanhoillisen kuvan. Mehän ei mihinkään veispuukhömpötyksiin ruveta! 

Paikallisilla vihreillä on ryhmän oman Facebook-sivun lisäksi yhteinen tapa käyttää samaa kuntavaaliaiheista cover-kuvaa ehdokkaiden henkilökohtaisilla sivuilla. Vaikkei yksittäisiä ehdokkaita erityisemmin tuoda puolueen sivulla esille, tulee yhteisestä cover-käytännöstä yhteisöllinen fiilis eikä vain hajanainen sakki omia juttujaan hehkuttavia sooloilijoita.

Cover on ensimmäinen asia, jonka kävijä näkee saapuessaan FB-sivulle. Vaikka palvelun säännöt rajoittavat, mitä kuvan on luvallista sisältää, on kuvaan syytä panostaa. Kuva voi kliseisesti puhua enemmän kuin tuhat sanaa ehdokkaan asenteesta. Persoonaton tai teknisesti epäonnistunut cover-kuva taas antaa ehdokkaasta epäammattimaisen kuvan.

Tätä artikkelia kirjoittaessa Margit Lindholmin cover-kuvassa on otos puoluejohtajien väittelystä Keravan juna-asemalla taannoisessa MetropoliAreena-tapahtumassa. Suht neutraalista kuvakulmasta napattu ryhmäpotretti ei anna minkäänlaista kuvaa ehdokkaan omasta agendasta. Vai näyttävätkö muka kaikki puoluejohtajat vihreää valoa Lindholmin ehdokkuudelle?

Some ei ole monologimedia

Toisena kävijän huomio kiinnittyy ehdokassivun tykkääjämäärään. Vaikkei luku kuvastakaan ehdokkaan todellista suosiota tai poliittista potentiaalia ja vaikka  Keravalla valtuustoon voi päästä jopa alle 150 äänen voimin, tulee alle 50 tykkääjästä vähän luotaantyöntävä fiilis (moiset seuraajaluvut sallitaan vain Space: Kerkon kaltaisten laatujulkaisuiden FB-sivuille).

Facebook on maksuttomuutensa ja yleisen suosionsa ansiosta kätevä alusta ehdokkaalle esitellä omia poliittisia pyrkimyksiään. Monilla keskustelu tuntuu kuitenkin jäävän pelkäksi yksinpuheluksi, vaikka tavoitteena miten olisi kysellä yhteisön kommentteja kuumista aiheista. Pollit, joihin tulee kolme vastausta, ja yhden seuraajan peukku statuksessa antaa helposti kuvan aloitekyvyttömästä ehdokkaasta, joka ei saa kunnon keskustelua aikaiseksi. Toki “syy” on tykkääjissäkin, jotka usein ovat nuukia kommentoimaan – oli kyseessä sitten ehdokas tai mikä tahansa brändisivu.

Vasemmistoliiton Juhani Lohikoskelle voidaan heittää propsit monipuolisesta sisällöstä: on poliittista kommentaaria, ajankohtaisten uutisartikkelien linkkijakoa, valokuvia ja kuulumisia kampanjoinnin keskeltä. Lisäksi Lohikoski tuntuu olevan about ainoa twiittaava ja bloggaava keravalainen kunnallispoliitikko (jos oikein hifistellään, myös yksi harvoista ehdokkaista, joiden FB-mainoksessa on oikeankokoinen jakokuva).

Vinkkejä ehdokkaille

Peruskäyttäjä käyttää 40 % Facebook-ajastaan uutisvirrassa. Ehdokkaiden olisikin syytä hyödyntää mainoskampanjoissaan Sponsored Storyksi kutsuttua muotoa, jossa Facebook-sivun julkaisema status pyörii usean päivän ajan käyttäjien uutisvirroissa.

Sponsoroituja statuksia voi kohdentaa samaan tapaan kuin “sivupalkkimainoksia” – myös niin, että muutkin kuin Facebook-sivun tykkääjät näkevät ne uutisvirroissaan. Sponsored Storyt näkyvät myös mobiili-Facebookia selatessa.

Jos taasen budjettiriihi ei enää anna myöden, on syytä keskittyä sisältöön, joka suorastaan pakottaa toimimaan ja mieluusti myös jakamaan. Mietelauseita sisältävien kuvien jakaminen on vanha mutta toimiva kikka. Kuvan yhteyteen kun vielä lisää perusteluksi yhteyden mietelauseen ja poliitikon oman arvomaailman välillä, niin avot. Kuvien kanssa kannattaa toimia fiksusti, jottei kampanjakuvitus päädy tänne.

Ehdokkaalla on lupa ja syytäkin pyytää tykkääjiään jakamaan sivulla julkaistuja sisältöjä. Kannattaa myös kokeilla statusten ajoittamista (Facebook-sivun ajastustyökalun avulla) kellonaikaan, jolloin tykkääjät todennäköisimmin ovat kirjautuneena ja valmiina reagoimaan.

Onkin tärkeää hakeutua proaktiivisesti äänestäjien luokse, eikä vain nysvätä lahnana oman FB-sivun tai blogin suojissa. Ehdokas, osallistu Suomi24:n kuntakohtaisiin keskusteluihin ja Twitterin hashtag-ketjuihin. Facebookissa mene omana sivunasi (Use Facebook As [Page]…) kommentoimaan muiden ehdokkaiden/puolueiden aloittamia keskusteluita. Älä pelkää pientä trollaamista. “Et pääse vaaleissa läpi, jos et onnistu matkan varrella ärsyttämään yhtään ihmistä edes vähän”, toteaa myös somekouluttaja Hale Okkonen vaaliaiheisessa artikkelissaan.

Ja jos paikka valtuustossa sattuukin jäämään tällä kerralla haaveeksi, on Facebookiin hyvä jäädä virtuaalioppositioon, pyörittää omalla Sivulla mielenkiintoisia poliittisia keskusteluja ja siten pohjustaa uutta ehdokkuutta seuraavissa vaaleissa.

Joka tapauksessa tsemppiä kaikille ehdokkaille viimeiseen kampanjarypistykseen!

PS: Jos haluat facettaessasi lukea lisää ehdokkaiden mielipiteitä, tutustu Keravalaiset kunnallisvaaliehdokkaat 2012 -sivuun. Puoluerajat ylittävä keskustelu ehdokkaiden välillä on jopa yllättävän aktiivista. Sivua tuntuu kuitenkin ylläpitävän eräs ehdokas yksin, joten tietty “jääviys” saattaa jäädä keskusteluissa uupumaan. Lisäksi ryhmän mainoksissa luvataan turhan optimistisesti (ja ontuvalla kielenkäytöllä), että sivulta löytää “kaikki Keravalaiset ehdokkaat”.