Netissä voi urputtaa myös tyylikkäästi
Lapsena kaikki leffafanit halusivat tehdä samaa kuin arvovaltaisten sanomalehtien arvovaltaisesti tähti-ikoneita jakelevat ukulit: katsella elokuvia päivät pääksytysten ja saada siitä palkkaa. Sosiaalisen median myötä unelma on toteutunut, ja nettiin on kasvanut kokonainen arvostelijoiden sukupolvi, joka tekee arvosteluista enemmän kuin pelkkiä tekstinpätkiä – ne ovat tekijän omaan elämään kytkettyjä, mielikuvitusta pulppuavia tribuutteja idoleille.
Vietämme entistä enemmän aikaa tietokoneella eikä televisio enää vedä yleisöä samaan tapaan kuin ennen vanhaan. Yleisö ja tarjonta on fragmentoitunut, mutta samalla ohjelmatarjonta tuntuu yksitoikkoiselta kiitos uusintojen ja jenkkisarjojen Suomi-versioiden takia. Kuten kesäkuun Digilluusiossa todettiinkin, homogeenisen ja ideoita kierrättävän ohjelmiston takia etenkin nuoriso etsiytyy helposti nettiin, jossa YouTuben ja Blip.tv:n tyyliset sivustot ovat kuin omia televisiokanaviaan.
Netissä television ja sanomalehdet medioina hylänneet esiintyjät saavat haluamaansa tahtiin luoda juuri haluamiaan sisältöjä ilman, että joku tuottaja tai päätoimittaja hioisi räävittömyyksiä pois. Käyttämänsä huumorin ohella monet tekijät yllättävät myös kunnianhimollaan ja älykkyydellään.
Netin kuuluisimpia pop-kulttuurikriitikoita
Tällä palstalla on moneen, moneen otteeseen hehkutettu James Rolfea, jonka hahmo Angry Video Game Nerd arvostelee vanhoja videopelejä suorasukaisesti ja voimasanoja säästelemättä, mutta silti älykkääseen tyyliin. Rolfe arvostelee ammattitaitoisesti myös elokuvia, mutta leffakriitikoiden ehdoton online-kuningas on Nostalgia Criticinä esiintyvä Doug Walker. Mies kulkee myös nimellä That Guy With The Glasses.
Haluaisin tehdä NC:lle omistetun tribuuttivideon samaan tapaan kuin pari vuotta sitten Rolfen hahmolle, mutta tähän kirjoitukseen video ei ehtinyt mukaan. Niinpä on tyytyminen seläntaputteluun tekstimuodossa.
Walkerin videoissa arvostellaan hyvin aggressiiviseen sävyyn elokuvia vähintään kymmenen vuoden takaa. Jopa huutaen NC herjaa elokuvia, joiden läpi hän yleisön johtaa yksittäisen jakson aikana.
Walker on erittäin muuntautumiskykyinen esiintyjä, joka tuo variaatiota arvosteluihinsa iltalypsymäisillä imitaatioilla. Esiintyjänä ja käsikirjoittajana hänellä on tilannetajua ja loistava timing. Mikä tärkeintä tarkoitushakuisen kriittiselle kriitikolle, hänen onnistuu bongata elokuvasta kuin elokuvasta kaikki tuotannon ja juonen epäkohdat. Intoa katsoa NC:n videoita lisää tietenkin se, että hän usein arvioi omastakin lapsuudesta tuttuja elokuvia.
Rolfen ja Walkerin tuotannoilla on paljon yhteistä keskenään. Merkittävimpiä yhteispiirteitä on hahmojen aggressiivinen suhtautuminen huonoihin retropeleihin ja leffoihin. Videoiden tuotantoarvo on korkealla ja usein videot muuttuvat arvosteluista tarinalla varustetuiksi lyhytelokuviksi, joissa parodioidaan pop-kulttuuri-ilmiöitä. Hahmojen yhteneväisyys ei jäänyt faneiltakaan huomaamatta, mikä lopulta johti hahmojen vierailuihin toistensa videoissa (muun muassa tässä Turtles-arvostelussa).
Valitettavasti tekijöitä yhdistää myös se, että kumpikin näistä äkäisistä kriitikkohahmoista on pistänyt lapun luukulle. Tämän kirjoituksen innoittajana toimikin Doug Walkerin alkusyksyinen ilmoitus NC-jaksojen loppumisesta. Rolfe taas lopetti AVGN-jaksojen jatkuvan tuotannon keskittyäkseen hahmolle omistetun elokuvan tuotantoon. Toki molemmat ovat sittemmin julkaisseet muita videoita, mutta retrokriitikoiden aktiivikausi on virallisesti ohi.
Lopetuspäätös tuli molemman kohdalla ikävänä mutta ymmärrettävänä yllätyksenä. Kun sarjaa käsikirjoittaa yksi tai kaksi ihmistä, moista tulitusta ei vuosikausia jaksa niin, että sisältö olisi yhtä laadukasta ja freesiä kerta toisensa jälkeen.
Onneksi Walkerin sarja päättyi eeppiseen scifi-parodiaminisarjaan ‘To Boldly Flee‘, eikä sarjaa vaan lakaistu maton alle. Jos Nostalgia Critic tai hahmon ympärille kasvanut kriitikkoyhteisö ei ole entuudesta tuttu, kannattaa ensin tutustua yhteisön eri tekijöiden perusarvostelufilkkoihin. Walkerin tuotoksista on varaa valita, mutta suosittelen katsomaan vaikkapa Independence Dayn, The Langoliersin tai Judge Dreddin arvostelut. Lista jaksoista löytyy täältä.
Lisäksi yhteisön muilta jäseniltä löytyy hyvää kamaa. Esimerkiksi todelliset kasvonsa salaavalla musakriitikko Todd In The Shadowsilla on useita viihdyttäviä arvosteluita.
Yksi netin suosituimpia leffa-arvostelusarjoja on varmasti Red Letter Median luoman Mr. Plinkett -hahmon ympärille rakennettu Star Wars -etkotrilogian analyysi. Monotonisesti mongertava Plinkett tutkii pahamaineisia elokuvia sarkastisesti ja niin yksityiskohtaisesti, että useampaan osaan jakautuva Episodi II:n arvostelu kestää yhteensä lähes 1,5 tuntia. Viihdyttävää anarkiaa ja rosoa arvosteluihin tuo viittaukset Plinkettin kuvitteelliseen vaimoon ja vilahduksina nähtävät pätkät häiriintyneeltä tuntuvan miehen kotivideoista. Plinkettin tuotannosta mainittiin tammikuun Digilluusiossa.
Inspiraation sukupolvet
Eräässä puheessaan koomikko Conan O’Brien kertoi omista ja koomikkotovereidensa epäonnistuneista pyrkimyksistä kulkea esikuviensa jalanjäljissä. Ottaessaan inspiraatiota edeltäjiltään uuden sukupolven tekijät epäonnistuivat täydessä imitoinnissa, mutta samalla loivat omat menestyksekkäät tyylinsä.
Walker ja Rolfe ovat osanneet muuntaa rakkautensa leffoihin ja peleihin tuottoisiksi bisneksiksi. Heidän menestyksensä toimikoon esimerkkinä siitä, miten kuka tahansa fanipoika voi puhutella jopa miljoonayleisöä.
Space: Kerkonkin yhden miehen toimitus puskee eteenpäin kunnianhimoisesti, pyrkimyksenä käsitellä aiheita myös videomuodossa ja (toivottavasti edes joskus) viihdyttävästi ja omaperäisesti. Säännöllinen videotuotanto on kuitenkin vielä vasta haaveissa, mutta Rolfe, Walker, Nuorgam ja yhden miehen blogina aloittanut Mashable-sivusto toimivat ehdottomasti inspiraation lähteinä ja saavat minutkin unelmoimaan oman mediakritiikkiin, pop-kulttuuriin ja teknologia-aiheisiin keskittyvän sivuston perustamisesta. Ai niin, sehän on jo tehtykin. Sitten kun saisi vielä arvostusta, haha.
Suomessakin arvostelijoita arvostetaan. Ehkei maassamme nähdä sisällöltään ja tekniseltä toteutukseltaan yhtä kunnianhimoisia ja räävittömiä esityksiä kuin Walkerilta tai Plinkettiltä olemme tottuneet odottamaan, mutta vailla oma-aloitteisia nettikriitikoita emme tosiaankaan ole. Nuorgamin ja Filmitähden kaltaiset sivustot kirjoittavat laaja-alaisesti, asiantuntevasti ja innokkaasti musiikista ja elokuvista, respectively. Näillä saiteilla lukija voi sekä tutustua uusiin julkaisuihin että retroilla vanhojen klassikoiden kanssa. Lisäksi Suomesta löytyy satoja kriitikkobloggaajia, mutta tarvitsemme muutakin kuin pelkkää tekstilitaniaa elokuvista, joita muutkin ovat arvioineet kymmeneen kertaan.
Nettikriitikoiden sukupolvea yhdistää viha-rakkaus-suhde 1980-lukuun, jonka musavideot, VHS:t ja muut pop-kulttuuri-innovaatiot tekivät lähtemättömän vaikutuksen näihin kasariaikakaudella varttuneisiin. Nettikriitikot tekevät negatiivissävytteisiäkin arvioitaan rakkaudesta retroon ja valitsemaansa aihepiiriin.
Kyynikot voisivat väittää nettikriitikoiden olevan vain tuhertelijoita, jotka eivät osaa tehdä omia leffoja, musiikkia tai pelejä. Oikealla kunnianhimolla ja innolla he kuitenkin luovat jotain omaa, joka on muutakin kuin pelkkää media-analyysiä. He luovat samaistuttavaa ja inspiroivaa taidetta.
Parhaiden nettikriitikoiden tuottama sisältö on samalla älykästä analyysiä, koukuttavaa viihdettä ja kunnianosoitus rakkaalle mediamuodolle. Internet on mullistanut tapamme viestiä ja kuluttaa viihdettä (newsflash!), mutta toisin kuin sosiaalisen median zeitgeistin riivaamat, itseään Facebookissa hehkuttavat diginarsistit, nettikriitikot nostavat jalustalle vain muiden tekemiä inspiraation lähteitä.
Easter Egg: Star Warsit saavat jatkoa, mutta George Lucas ei enää istu ohjaajan pallilla. Disney on ilmoittanut ostaneensa Lucasfilmin ja kaavailee uusia Tähtien Sotia jo parin vuoden päähän. BOOM! Jännä nähdä, onko uusi trilogia tyydyttävä kokemus.
1 comment