TOP10 Kuvitteellista firmaa elokuvissa

Total Recall, Blade Runner, The Terminator… Etenkin tulevaisuuteen sijoittuvissa tieteiselokuvissa vilisee kuvitteellisia korporaatioita, jotka tarjoavat kuluttujille mitä erilaisimpia palveluita mielikuvitusmatkoista keinotekoisiin ihmisiin ja eläimiin.

Ihmiskunnan tulevaisuus näyttää ainakin Hollywoodin visioimana varsin kolkolta: joko elämme happosateiden piiskaamissa megakaupungeissa tai ydintuhon raunioissa. Oli kohtalomme mikä tahansa, joku firma on varmasti paikalla tienatakseen rahaa ihmisten ahdingolla.

Toki myös nykyhetkeen sijoittuvissa elokuvissa esitellään kaikenlaisia kuvitteellisia bisnesmalleja. Onneksi kaikki eivät tähtää pelkkään rahastukseen epäeettisin keinoin.

Film Februaryn kunniaksi luvassa on lista legendaarisia, vaikutusvaltaisia ja muuten erityisiä feikkibisneksiä.

10. Bubba Gump Shrimp Company (Forrest Gump, 1994)

Forrest Gump boat sunset Tom Hanks

Menetettyään parhaan kaverinsa Vietnamin sodan taisteluissa, Forrest Gump alkaa kalastajaksi kaverinsa muistoa kunnioittaakseen.

Aluksi katkarapusaaliit eivät ole häävejä, kunnes suuri myrsky tuhoaa kaikkien muiden alueella toimivien kalastajien alukset. Suosio siivittää Bubba Gump Shrimpin miljoonien arvoiseksi brändiksi – jopa niin suosituksi, että sen kunniaksi on tosimaailmassakin perustettu samanniminen ravintolaketju.

9. Big Kahuna Burger (mm. Pulp Fiction, 1994)

Big Kahuna Burger Jules Winnfield Samuel Jackson Pulp Fiction

Big Kahuna Burger on havaijilainen pikaruokaketju, joka esiintyy monissa Quentin Tarantinon elokuvissa, kuten Death Proof, Neljä huonetta, Hämärästä aamunkoittoon ja True Romance.

Ikimuistoisin esiintyminen nähdään Pulp Fictionissä, jossa Samuel L. Jacksonin onnistuu tehdä tavallisen hampurilaisen syömisestä piinaava hetki. Havaijilainen hampurilainen kuulostaa mielenkiintoiselta ja houkuttelevalta, etenkin kun puhemiehenä on Jules Winnfield.

Lue myös: Quentin Tarantino – näyttelijä?

8. Nakatomi Corporation (Die Hard, 1988)

Ensimmäisessä Die Hardissa eurooppalainen rikollisryhmä hyökkää Nakatomi Corporationin Los Angelesin toimistoon. Hans Gruberin johtama tiimi väittää olevansa terroristeja poliittisella asialla, mutta tosiasiassa hyökkääjät ovatkin vain Nakatomin obligaatioiden ja muiden arvotavaroiden perässä.

Nakatomin varsinainen bisnesala jää kuitenkin vähän hämärän peittoon. Japanilaisella yrityksellä on joka tapauksessa toimintoja ympäri maailmaa, ja sen projekteihin kuuluu mm. rakennushanke Indonesiassa.

Lue myös: Top 10 tappoa Die Hardissa

7. Omni Consumer Products (Robocop, 1987)

OCP on lähitulevaisuuteen sijoittuvista Robocop-elokuvista tuttu megakorporaatio, jonka työntekijät kuvastavat 1980-luvun häikäilemättömiä juppibisnesmiehiä. OCP tarjoaa kuluttajille tuotteita ja palveluita laajalla skaalalla sairaalapalveluista avaruusmatkailuun.

Detroitissa päämajaa pitävä OCP omistaa kaupungin poliisivoimat ja rakentaa kaupunkia suojellakseen myös koneellisia järjestyksenvalvojia. OCP:n suuri visio on rakentaa Detroit uudelleen yksityistetyksi, ylelliseksi tulevaisuuden Delta Cityksi. I’d buy that for a dollar.

6. Rekall (Total Recall – Unohda tai kuole, 1990)

Kuten taannoisessa vaihtoehtoisten todellisuuksien listassa todettiinkin, Arnold Schwarzenegger lähtee vuoden 1990 Total Recallissa kunnon mindfuck-matkalle Marsiin.

Tulevaisuudessa Rekall-niminen tarjoaa tavallisille kuluttajille mahdollisuuden lähteä lomamatkalle kaukaisille planeetoille poistumatta Maan kamaralta.

Asiakkaalle siirretään kustomoitava muisti-implantti, jonka avulla tämä voi kuvitella olevansa vaikka salainen agentti. Sivuvaikutuksiin kuuluvat mahdollinen vainoharhaisuus, väkivaltaisuus ja kuivien onelinereiden laukominen.

5. Ghostbusters (Haamujengi, 1984)

Ghostbusters logo Ivan Reitman movie

Haamujengi on yksi elokuvamaailman parhaista startupeista.

Tiedemieskolmikko perustaa oman aavejahtiin keskittyvän yrityksen aseinaan protoniaseet, kulkuvälineenään ruumisauto ja tukikohtanaan hylätty paloasema. Omat TV-mainokset nostavat firman suureen suosioon, mutta pelastettuaan New Yorkin epäjumala Gozerilta kaupunki haastaa Haamujengin oikeuteeen ja kieltää paranormaalien ilmiöiden tutkimisen.

Ennen kuin yliluonnolliset voimat jälleen pakottavat takaisin tositoimiin, tiimin jäsen Ray ehtii perustaa myös oman kirjakaupan Ray’s Occult.

4. Cyberdyne (The Terminator – tuhoaja, 1984)

Teknologiakehittäjä Cyberdyne on helposti yksi kaikkien aikojen vaikutusvaltaisimmista yrityksistä elokuvissa. Heidän kehittämänsä Skynet-asejärjestelmä on kuitenkin vastuussa kansainvälisen ydinsodasta ja ihmiskunnan ajamisesta tuhon partaalle.

Cyberdynen edistyksellinen keksintö sai alkunsa, kun tutkijat löysivät rikkoutuneen mutta huippusofistikoituneen mikrosirun tehtaalta, jolla nainen nimeltä Sarah Connor väitti taistelleensa tulevaisuudesta saapuneen tappajarobotin kanssa. Sirun (ja tehtaalta löytyneen metallikäden) ansiosta Miles Dysonin johtaman tiimin tutkimustyö ottaa aimo harppauksen kohti apokalypsin aiheuttamista.

Cyberdyne on ensimmäisten Terminator-elokuvien ohjaaja-käsikirjoittaja James Cameronin käsialaa. Sisäpiirin vitsinä Cameron kirjoitti Aliens-elokuvaansa myös maininnan yrityksestä nimeltä Hyperdyne.

Lue myös: Terminator-elokuvien aliarvostetut soundtrackit

3. Universal Exports (Live and Let Die -kirja, 1954)

Universal Exports Bond Connery

Kaikkien aikojen legendaarisin agentti James Bond ei ehkä jaksanut keksiä itselleen joka tehtävää varten uutta aliasta. Britanniaa ei kuitenkaan koskaan lähdetty edustamaan virallisesti vaan matkaan lähdettiin peitefirman varjolla.

Salaisen tiedustelupalvelun MI6:n koodinimi Universal Exports esiintyi leffoissa vielä 80-luvulla; pienenä pettymyksenä edes Skyfallissa, joka vilisee viittauksia vanhoihin Bondeihin, ei peitefirmaa mainittu.

2. Tyrell Corporation / Weyland-Yutani Corporation (Blade Runner- ja Alien-elokuvat, 1979–)

Science fiction -elokuvagenren ikonisimmat megakonsernit saavat jakaa kakkossijan niitä yhdistävän tekijän johdosta: molemmat ovat tuttuja Ridley Scottin elokuvista.

yrell Corporation tunnetaan Blade Runnerissa nähtyjen Nexus-androidien ja muiden keino-olentojen valmistajana, ja Weyland-Yutani Alien-elokuvien ulkoavaruuden kolonialismin harjoittajana.

Molempien yritysjättien perustajat, Eldon Tyrell ja Peter Weyland, nähdään elokuvissa elämänsä ehtoopuolella. Miehet ovat erityisen ylpeitä luomistaan keinoihmisprototyypeistään ja jopa kiintyvät edistyksellisiin uutuusmalleihinsa – Tyrell Rachaeliin ja Weyland Davidiin.

Oikeisiin ihmisiin he kuitenkin suhtautuvat eri tavoin. Joviaalimpi Tyrell pelaa säännöllisesti shakkia palkollisensa kanssa, kun taas Weylandille (ja koko Weyland-Yutanille) ihmiset ovat vain hyväksikäytettävää käyttötavaraa; keino haalia yritykselle lisää mainetta ja mammonaa.

1. InGen / Jurassic Park (Jurassic Park -kirja, 1990)

Varsin värikooditettu seurue matkaa Isla Nublariin InGen-yrityksen sponsoroimana.

Listan kärkeen nousee geneettiseen tutkimukseen keskittynyt International Genetics. John Hammondin luotsaamaa yritystä on kritisoitu niin muiden tutkijoiden työn kopioinnista kuin DNA-manipuloitujen eläinluomustensa epäeettisestä kohtelusta, mutta heidän suurelle innovaatiolleen, aidosti hengittäviä dinosauruksia vilisevälle Puuhamaalle, on pakko nostaa hattua edistyksellisyydestä.

Kuvitteellisella Isla Nublarin saarella sijaitsevaa Jurassic Park -huvipuistoa rakentaessa ei ole kuluissa säästelty, pois lukien yritysvakoilijaksi ryhtyvän koodaajan palkassa. Sabotaasin ja saarelle iskevän hirmumyrskyn johdosta saaren esihistorialliset vetonaulat pääsevät valloilleen, eikä Jurassic Parkia päästä lopulta koskaan avaamaan yleisölle.

New Business

Fifth Element McDonald's
Älkäämme toki unohtako, miten huomaamatonta tosielämän brändien product placementia elokuvissa joskus harjoitetaan…

Listalta jäi monen monta enemmän tai vähemmän tunnettua yritystä ja yrittäjää: Psykon Norman Bates motelleineen, Konttorirottien Chotchkie’s-ravintola (jonka tarjoilijoiden oli pidettävä päällä persoonallisuuttaan esiin tuovia pinssejä), kyseenalaista valmisruokaa tuottava Soylent Corp…

Yrittäjyys ei toki rajoitu elokuvamaailmaan. Sarjakuvasankarit Iron Man ja Batman rakentavat gadgetteja omien jättiyritystensä piikkiin. Saksalaisessa trillerikirjassa S.O.R.R.Y. kaverukset perustavat nerokkaan palvelun, jonka edustajat välittävät anteeksipyyntöjä.

Suosikkibisnekseni televisiossa on South Parkissa esitellyt alushousutontut, jotka nimensä mukaisesti ovat alushousuja varastavia tonttuja. Parasta on heidän kolmivaiheinen bisnesmallinsa: vaihe 1) Kerää alushousuja; vaihe 2) ? ; vaihe 3) Tuotto. Yksinkertaista, eikö?

Olen aina jollain tasolla ollut kiinnostunut oman bisneksen pyörittämisestä, mutten usko kuitenkaan oikeasti soveltuvani yksityisyrittäjäksi. Niinpä taidan edelleen tyytyä toivoon siitä, että joskus joku muu rakentaa minulle robottikaverin tai lentävän auton, ja sitä odotellessa hoen itsekseni vanhaa totuutta: ”There’s no business like show business.”

One Response

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Back to Top