Aika valita kesämusiikin kerma
Vuoden 2014 kesäbiisiehdokkaat ovat (jälleen kerran) varsin sekalainen seurakunta, jossa on edustajia kasarirockin klassikoista elektropopin tuoreimpiin tuulahduksiin. Nämä kappaleet ovat ilahduttaneet, virkistäneet ja pistäneet pohtimaan asioita. Oli kiva huomata, että kesää 2014 maustoivat monet kappaleet, jollaisia en olisi uskonut genren puolesta kuuntelevani. Voittaja onkin varsinainen yllättäjä…
Kesään (ja kesällä) kuului tosiaan paljon timantteja, mutta vain yksi heistä voi olla Kerkon Virallinen Kesäbiisi. Kaikki ehdokkaat löydät tästä Spotify-soittolistasta. Jokaista ei valitettavasti käydä syvällisesti läpi, mutta matkalla kesäbiisivuoren huipulle nostamme hattua useammalle kohokohdalle.
Vuoden retro: Beastie Boys – Sabotage
Retropuolella oli tällä kertaa verrattain vähän vaihtoehtoja, mutta niistä yksi nousi selkeästi ylitse muiden. Rapin suuri klassikko Sabotage on äkäinen sekoitus hiphopia ja punkia. Sen musiikkivideo saattaa 70-luvun poliisidraamoja parodioivine kuvastoineen olla yksi kaikkien aikojen hienoimmista.
Vuoden värssy: Whitesnake – Don’t Break My Heart Again
Tämä biisi on ollut kesän suurimpia rock-suosikkejani. Erityiset hatunnostot se saa lyriikoistaan, joissa puretaan rakkauteen liittyviä tyytymättömyyden tunteita. Jostain syystä mieleen on jäänyt mm. harvoin muualla kuultu termi “I’ve been running on empty far too long” mutta biisi nostaa lyyrisen riman erittäin korkealle jo ensivärssystä lähtien: “I’m gonna take it to the limit of my love.” Jopa Cheek arvostaisi tätä äärirajoille menemistä.
Vuoden video: Anna Abreu – Right In Front Of You
Sorrun usein väittämään, ettei Suomessa enää tehdä kunnon musiikkivideoita. Onneksi on Anna Abreun (ja aina superia jälkeä tekevän tuotantoyhtiö Cocoa Productionsin) tyylisiä tekijöitä, jotka vielä jaksavat panostaa. Right In Front of You on näennäisesti suoraviivainen performanssivideo, mutta siitä huokuva positiivinen energia, ysärivaikutteet ja hauskat joukkokoreografiat hurmaavat puolelleen.
Lifetime Achievement Award: Pharrell Williams
2000-luvun alussa MTV täyttyi bailaamaan bakottavilla biiteillä ja monasti puoliakustisilla kitaroilla maustetuista hiteistä, kuten Justin Timberlaken Like I Love You, Britney Spearsin Boys (The Co-Ed Remix), Mystikalin Shake Yo Ass ja Kelisin Trick Me. Näiden ja monien muiden biisien takaa paljastui Pharrell Williamsin ja Chad Hugon muodostama The Neptunes -tuottajakaksikko.
Persoonallinen kädenjälki nosti heidät musiikkituottajamaailman huipulle ja itsekin ihastuin heidän tyyliinsä ikihyviksi. N.E.R.D-nimisellä kokoonpanolla julkaistut kappaleet, kuten She Likes To Move, sekä Pharrellin ja Jay-Z:n esittämä Frontin’ olivat nekin suurmenestyksiä, mutta kesti aina vuoteen 2013 ennen kuin Pharrell nappasi ensimmäisen soolomegahittinsä.
Daft Punk -kollaboraatio Get Luckyn vanavedessä julkaistu sooloveto Happy valloitti maailman marraskuussa 2013 ja jatkaa yhä yhtenä radioaaltojen soitetuimmista biiseistä. Pharrellin tunnusmerkinomaisen pehmeä ääni ja melodian jopa poikkeuksellinen ilo ja energia tarttuvat kyynisimpäänkin kuulijaan, eikä ole ihme, miten kappaleesta on tullut maailmanlaajuinen hitti, positiivisuuden “anthem”.
Pharrell Williams saa kyseenalaisen kunnian vastaanottaa HurraaKerkon Lifetime Achievement Awardin tuotettuaan niin paljon vaikuttavaa materiaalia, joka on inspiroinut minua jo vuosien ajan omia biisejä rakentaessa.
Vuoden Virallinen Kesäbiisi
Tämä on paha. Olen kuunnellut niin tasaisesti niin monta eri kesäbiisiä, että yhden ehdottoman ykkösen valinta oli erittäin vaikeaa. OK, hankalaa se on ollut aiempinakin vuosina, mutta tällä kertaa jotenkin erityisesti.
Muun muassa Michael Jacksonin A Place With No Name, First Aid Kitin Wolf ja Ed Sheeranin Sing olivat kaikki erittäin varteenotettavia vaihtoehtoja. Uniikin Paita Pois oli sekin mietinnässä. Kuitenkin, Kerkon Virallisen Kesäbiisin tittelin saa tänä vuona todellinen yllättäjä.
Voittaja on ranskalainen John Mamann kappaleellaan Love Life. Kahdella kielellä (tummaääninen Kika vetää omat osuutensa pääosin englanniksi) esitettyä, ystävyyden merkityksestä kertovaa pop-kappaletta ei tullut ehkä kuunneltua yhtä paljon kuin vaikkapa edellä mainittua Whitesnakea tai Pharrellin Gust of Windiä, mutta biisistä huokuva elämänilo innostaa ja nostaa kesäfiiliksen ainutlaatuisella tavalla. Sitä biisi itselleni tavallaan onkin, ainutlaatuinen – en yleensä innostu näin suoraviivaisesta ja viattomasta poppiksesta. Mutta ehkä musamaailma – ja maailma noin yleensäkin – kaipaakin nyt tämän ja Happyn kaltaisia positiivisuuden ylistyksiä. Ei negistellä enää kaikesta, vaan lallatellaan (ja vihellellään) ja ollaan onnellisia yhdessä.
Lopuksi – Syksyn Sävel
Onnittelut takavasemmalta ilmestyneelle ranskalaiselle kesäkauden kruunaamisesta – ja kiitos kaikille muillekin ehdokkaille.
Mutta vielä yksi biisi pitää nostaa esille – kappale, joka auttaa siirtymään syyskauteen. Biisi, joka tuo lämpöä viileisiin aamuihin ja valoa pimeneviin iltoihin. Tällä kertaa fiilistä nostattaa Action Bronsonin huikealla videolla maustettu uutukainen Easy Rider. Tervetuloa syksy – tän tahtiin.
PS: Syksyyn siivittää toinenkin biisi, mutta siitä lisää joskus myöhemmin…