Muuttuminen palveluntarjoajaksi voi pelastaa mediatalot
Viimeisen 5-10 vuoden ajan käydyn keskustelun perinteisen median alhosta ja markkinoiden murroksesta voi tiivistää suunnilleen seuraavasti: massamarkkinoista on siirrytty pienyleisöihin, netti tappaa printin ja lineaarisen television, blaablaabaa. Aiheesta on veistelty jo pitkään, mutta viimein perisuomalainen ongelmakeskeisyys näyttää alkaneen vaihtua konkreettisiin tekoihin mediakentän uuden toimintamallin perinpohjaiseksi uudistamiseksi.
Budjetteja leikkaamalla tai toimintoja ulkoistamallakaan ei loppupeleissä pitkälle pötkitä, joten mediatalojen on täytynyt alkaa ajatella asioita uusiksi korvatakseen laskevan lehtimyynnin tai heikentyneen tavoittavuuden.
Aller + Dingle = ????
Tässä Aller on osoittanut eräänlaista suunnannäyttäjän tietä ostamalla suomalaisen sosiaalisen median markkinointitoimiston Dinglen. Hynttyiden yhteen lyöminen saattaa uudistaa Allerin tuotetarjonnan perinpohjaisesti.
Muutos ei ehkä heti tunnu radikaalilta. ”Mediatalolla on nyt tallissa oma some-konsulttiyritys. So what?” Pelkästä Suomi24:n moderaattoripoppoosta ei kuitenkaan ole kysymys, vaan Allerin muuttumisesta mediamyyjästä ja Suomen suurimman trollikeitaan isännöijästä palveluntarjoajaksi, joka palstatilan – oli kyseessä sitten printti tai online-palsta – myymisen lisäksi osaa kertoa, miten tuosta tilasta otetaan täysi hyöty irti.
Aller ei toki ole tässä asiassa suuri mullistaja, eikä varsinkaan kansainvälisessä vertailussa. Ison maailman isot mediatalot imuroivat suihinsa pienempiä yrittäjiä koko ajan. Syyksi voidaan julkisesti antaa tavoite olla edelläkävijä, mutta loppupeleissä syynä on taloustilanteen sekä karkaavien ostajien ja vähentyneen käytön synnyttämä pakko. Kun omat pelaajat eivät lyö tarpeeksi hyvin, on pakko ottaa jokeri kentälle.
Miehen on tehtävä, mitä miehen on tehtävä
Myös Suomessa perinteiset suuret mediatalot ovat alkaneet laajentaa tarjontaansa uusille alustoille ja uusiksi palveluiksi.
Yle Areena, Katsomo ja Ruutu loivat yhteisen ohjelmapalvelu Teeveen. MTV paketoi omat some-tuotteensa myytäviksi palveluiksi, oli kyse sitten some-sisältöä tuottavista toimittajista tai sitten verkkoanalytiikan työkaluista.
Entä pölyttyneestä ja talousahdingossa rypevästä imagosta kärsivä Yleisradio? Erään ehdotuksen mukaan Yle voisi lanseerata oman toimittajapalvelun, joka välittää ruutukasvoja muiden kanavien sisällöntuottajiksi. Toimintamalli olisi siis periaatteessa sama kuin Allerilla, jonka omistama Dingle välittää some-tekijöitä yrityksille.
Haluaisin idealistisesti säilyttää printtitalot printtitaloina ja tv-yhtiöt tv-yhtiöinä. Mutta aikana, jolloin kulutustottumukset muuttuvat, määrärahat supistuvat ja some-pöhinä on televisio-ohjelmalle yhtä tärkeä menestyksen mittari kuin katsojamäärä, on yritysten pakko muotoilla toimintamallinsa uusiksi.
Easter Egg: Kuukausi takaperin betana julkaistusta sosiaalisen median palvelu Ellosta kohkattiin maailmalla ahkerasti. Palvelu, joka kieltäytyy toimimasta mainosrahoilla ja siten luovuttamaan käyttäjätietoja brändeille, kuulostaa toki uniikilta. Toiminnallisuuksiltaan Ello ei kuitenkaan vaikuta ainutlaatuiselta, eikä ulkoasukaan silmiä hivele vaikka miten minimalismista tykkäisi. Saa nähdä, nouseeko se joskus todelliseksi game changeriksi, vai jääkö se vain kuriositeetiksi Facebookin ja muiden jättien edelleen jyrätessä.