Stallonen Cobra-elokuvan monet eri versiot

Cobra oli Stallonen intohimoprojekti, joka syntyi useiden vaikutteiden pohjalta.

Sylvester Stallonen tähdittämä Cobra (1986) on kulttiklassikoiden kärkikastia

Se on kliseillä ratsastava ja yliväkivaltainen action-rymistely. Juoni ja hahmot ovat paperinohuita, mutta samalla leffa ottaa itsensä aivan liian vakavasti.

Epäkohdistaan huolimatta Cobra oli massiivinen hitti, ja sen juliste ja slogan (”Crime is a disease. Meet the cure.”) herättävät yhä ihastusta toimintaleffafanien keskuudessa. Muun muassa huippuohjaaja Nicolas Winding Refn on tunnustautunut leffan ihailijaksi ja ymppäsikin vaikutteita Drive-trilleriin.

Elokuva ansaitsisi oman Kerkon kasarikultti -jakson, ja kenties sellainen joskus materialisoituukin. Internetin harrastajakriitikot ovat kuitenkin jo käsitelleet elokuvaa niin usein, ettei omaperäistä riffailtavaa tahdo löytyä. Sinänsä pitäisi kaiketi nostaa hattua sille, miten Stallone väänsi väkivaltaisen visionsa suhteen nupit kaakkoon.

Cobra ei ole muuta kuin suoraviivainen toimintaelokuva, mutta siihen nivoutuu useita tarinoita Hollywoodin kulisseista.

Hylätyistä ideoista hittielokuvaksi

Stallonen oli alun perin määrä tähdittää elokuvaa Beverly Hills Cop. Näyttelijä työsti komediallisesta käsikirjoituksesta melkein täysin uuden version, joka oli huomattavasti action-painotteisempi ja vakavampi.

Tuotantoyhtiö ei innostunut Stallonen ideoiden vaatimasta budjetista, joten Stallone vaihtui Eddie Murphyyn. Stallone ei ollut päätöksestä käärmeissään (pun intended), vaan kanavoi ideansa uuteen projektiin.

Yksi ideoista oli päähenkilön nimi – alun perin Beverly Hills Copissa oli määrä seikkailla etsivä Elly Axel, mutta Stallone keksi nimen Axel Cobretti. Cobraa varten nimi muutettiin Marion Cobrettiksi. Etunimi lienee hatunnosto John Waynelle.

Inspiraation lähteet

Cannon-yhtiön tuottama Cobra perustuu Paula Goslingin kirjaan. Side kirjaan on tulkinnanvarainen; lähdemateriaali noteerataan elokuvassa, mutta Stallone piti myös omaa käsikirjoitustaan niin korkeassa arvossa, että hänen kerrotaan pyytäneen saada kirjoittaja-creditit Goslingin KIRJAAN.

Virallisesti ohjauksesta vastasi George P. Cosmatos, mutta tuotantotiimin mukaan todellinen ohjaaja oli Stallone. Vaikka Stallonen kerrotaan käyttäytyneen kuvauksissa todella egoistisesti, Cobra oli selvästikin intohimoprojekti.

Ytimeltään elokuva on kopio Likaisesta Harrystä. Cobretti on Clint Eastwoodin hahmon kaltainen aggressiivinen yksinäinen susi, joka ottaa oikeuden omiin käsiinsä. Molemmat myös kantavat poikkeuksellista asetta: Harry Magnum .44 -revolveria, Cobretti suomalaisvalmisteista Jatimatic-kivääriä.

Cobrassa esiintyy myös kaksi Likainen Harry -alumnia, Reni Santoni ja Andrew Robinson. Santoni esittää kummassakin elokuvassa päähenkilön työparia ja on nimeltään Gonzales.

Goslingin alkuperäisteos A Running Duck tunnetaan myös nimellä Fair Game. Tällä nimikkeellä Joel Silver tuotti vuonna 1995 uuden filmatisoinnin, jonka pääosassa nähtiin supermalli Cindy Crawford. Elokuva oli ison luokan floppi, muttei sentään saanut yhtä monta Razzie-ehdokkuutta kuin Cobra.

Missä on Cobran jatko-osa?

Menestyksestä huolimatta Cobralle ei koskaan valmistunut jatko-osaa, mutta sellaista olisikin vaikea kuvitella. Elokuva on niin överiksi vedetyn väkivaltainen, että sitä on vaikea ylittää (leffassa tapetaan lähes 60 hahmoa). Päähenkilö taasen on niin yksiulotteinen, ettei hänen ympärilleen noin vain kehitetä syvällistä draamankaarta.

Mieluiten katsoisinkin HD-käsiteltynä alkuperäisen 130-minuuttisen editin, joka oli vielä raaempi kuin virallinen versio ja antoi monille hahmoille lisää kaivattua ruutuaikaa.

Viimeksi Kasarikesän varrella nähtiin videoarvostelu kyberpunk-pioneeri Videodromesta. Lue myös lista parhaista biiseistä Stallone-elokuvissa. Hieman aiheen vierestä kannattaa lukea Die Hardin ikimuistoisimmista tapoista.

Posted by hurraakerkko

Vastaa