Kuukauden Digilluusio: Somenkielisiä sanontoja

Digilluusio sosiaalisen median asiantuntija
Suomalainen some tarvitsee oman sanastonsa.

Puhutko somea?

Näin suomen kielen päivän alla palataan aiheeseen, jota Digilluusio käsitteli niinkin kauan kuin viisi vuotta sitten: miten sosiaalista mediaa pitäisi suomentaa?

Monet some-alustat ovat saatavilla paikalliskielellä, mutta sisällöistä ja tapahtumista puhuttaessa mannereurooppalaiset ovat edelleen amerikkalaisten armoilla (yksityistietojen säilyttämisestä puhumattakaan – mutta keskitytään nyt hieman kevyempään aiheeseen).

Katso myös What is moonbone ja muita suomalaisia sanontoja englanniksi

Kansainvälisen digitaalisen maiseman sivutuotteena olemme kehittäneet oman finglish-kielen alaluokan, jossa englanninkieliset teknologiatermit muovautuvat suomalaiseksi slangiksi. Yksi viime vuosien suosituimmista kielellisistä esimerkeistä on YouTube-videosarjan tuottamista tarkoittava tubettaminen.

Snäppäämme, striimaamme, twiittaamme – ja jalostamme uusiokieltä niin kovaa tahtia, että Microsoft Wordin Clippy-hahmolla olisi jo kauan sitten metallipiuha vääntynyt punaisen aaltoviivan määrästä.

Somen kielen merkittävimpiä haasteita ovat lukuisat variaatiot samasta termistä, yhdysviivojen käyttö ja ääkköset.

Kirjoitetaanko yhteinen ihastus deittisovelluksessa (engl. match) matchata vai mätsätä? Kirjoitetaanko ammatti, jota ei ole olemassa, muotoon instamalli vai Instamalli?

Oma kontribuutioni kielen kehittämiseksi on kommarointi, joka viittaa yhteisönhallintaan (engl. community management). Vastineeksi toivoisin nasevaa termiä rahansiirrolle älypuhelimella – moubailpeijaaminen ei ihan kuulosta oikealta.

Hybridikielen ohella suomalaiseen nettisanastoon on – hyvässä ja pahassa – vakiintunut useita lentäviä lauseita, kuten

  • Uhka vai mahdollisuus
  • VainXXXXjutut
  • Mä vaan jätän tän tähän
  • Se tunne, kun…

Lisäksi ristimme kriittiset Twitter-keskustelut nopeasti lisänimellä gate, oli kyseessä sitten vesigate, vaaligate tai jaminustaorjangate. Richard Nixonin perintö heijastuu vielä nykypäivänäkin pohjoiseen periferiaan kierosti ihailtavalla tavalla.

Suomalaiset ovat tunnetusti maailman innokkainta emojikansaa. Yhtäältä pienten kuvakkeiden käyttö osoittaa kielellistä luovuutta, toisaalta se voi kaventaa arkikäyttäjien sanavarastoa.

Joka tapauksessa emojit tekevät kielestä visuaalisempaa ja tunteellisempaa, samoin suomalaisten meemien (kuten Tonnin setelin) käyttö oikeassa kontekstissa.

Kahta kieltä yhdistäessä tehdään aina myönnytyksiä ja ylilyöntejä, kuten ”Bro, mun feimi on LIT”, mutta kokeilujen kautta löydämme yhteisen ja toivottavasti entistä rikkaamman kielen.

Easter Egg: Listasin taannoin muutamia some-etikettivinkkejä. Uhka vai mahdollisuus?

Vastaa

Back to Top