Kuukauden Digilluusio: Onnellinen some-strategia

Miten onnelliseksi sosiaalinen media tekee sinut?

Sosiaalisessa mediassa keskitytään tällä hetkellä vahvasti arvokeskusteluihin. On inspiroivaa nähdä, miten sekä yksityishenkilöt että brändit ottavat kantaa isoihin aiheisiin.

Pelkkä avoimuus ja äänen kuuluviin saaminen ei kuitenkaan välttämättä tee meistä tyytyväisempiä. Kaipaamme pakokeinoa trolleilta ja heittaajilta – jopa niiltä yhteiskuntaa hyväntahtoisesti kyseenalaistavilta viesteiltä.

Jo pelkästään työni puolesta olen kasvattanut vuosien saatossa paksun nahan toisten herjoille ja sanomisille, mutta huomaan negatiivisen keskustelun syövän rutkasti energiaa. Ratkaisuksi: negatiivisen energian jakajien tiputtaminen seurattavista? (Jari Viljemaa, arvostettu someduunari)

Sosiaalinen media aiheuttaa helposti negatiivisia tunteita, mutta miten se voisi saada meidät voimaan paremmin?

Onnen määritelmä

Sosiaalisen median parissa työskentelevä puolustaa sen merkitystä, ja työ palkitsee usein. Merkittävä osa työajasta kulunee myös ilmiöiden puhki analysointiin ja sisältöjen optimointiin. Molemmat voivat tuottaa onnen tunteita – mutta on tärkeää määritellä, mitä ”onnellisuus” tarkoittaa.

Kirjassaan Happiness By Design professori Paul Dolan esittelee keinoja elää onnellisemmin.

Onnellisuutta on tutkittu vuosien ajan, mutta sen mittaaminen on erittäin haastavaa. Myös onnen löytämistä ohjeistetaan lukuisissa kirjoissa, mutta harva määrittelee, mitä onnellisuus on.

Dolanin teoksessa esitetään mielenkiintoinen määritelmä:

Happiness is experiences of pleasure and purpose over time. (Paul Dolan)

Onnellisuus koostuu siis ajan mittaan koetuista nautinnollisista ja merkityksellisistä elämyksistä. Niiden vastakohdat ovat kipu (pain) ja merkityksettömyys (pointlessness). Käsitteet ovat hyvin subjektiivisesti tulkittavia, mutta esimerkiksi hyvä ateria voi tuottaa nautintoa, kun taas sen valmistaminen läheisille on hyvin merkityksellistä.

Perusajatus on, että keskittymällä nautinnollisilta ja/tai merkityksellisiltä tuntuviin asioihin elämä on onnellisempaa.

Voisiko tätä ajattelua soveltaa sosiaalisen median sisältösuunnittelussa?

Onnellinen some-strategia

Nautinnon ja merkityksellisyyden välinen suhde voi vaihdella: tietty tekeminen voi olla miellyttävämpää, kun taas toinen palkitsee tavoitteellisuudellaan.

Dolan ehdottaakin tarkastelemaan nautintoa ja merkityksellisyyttä heilurin avulla. Onni koostuu erilaisista määristä kahta ääripäätä. Miksaus on yksilöllinen ja vaihtelee tilanteen mukaan.

Paul Dolanin Pleasure-Purpose-periaatteen voi mieltää heilurina.

Voisiko sosiaalisen median sisältöstrategian rakentaa vastaavan jaon perusteella? Brändithän haluavat oikein kilpaa ilahduttaa potentiaalisia asiakkaita. Voisiko jokaisen some-sisällön jakaa kahteen kategoriaan?

On syytä huomioida, ettei Dolanin heilurimalli ei ole joko-tai, eikä yksittäistä sisältöäkään voi aina puhtaasti sijoittaa yhteen kategoriaan.

Mustavalkoisena esimerkkinä matkailualalla kohdevideoiden tavoitteena voisi kuitenkin olla nautinto, kun taas näin pakkaat käsimatkatavarat -tutoriaali palvelisi tarkoituksellisuutta. KPI-näkökulmasta esimerkiksi katseluaika ja reaktioiden määrä (engagements) mittaisivat nautintoa ja katselukerrat ja CTR/liidit tarkoituksellisuutta.

Kenties merkittävin etu onnellisen some-strategian (tai tarkemmin sanottuna some-sisältöstrategian) mallissa on sen yleisökeskeisyys: päätavoite on yleisön ilahduttaminen ja pitkäaikaisen suhteen rakentaminen. Yleisö muistaa aina sanojasi ja tekojasi paremmin sen, mitä sait heidät tuntemaan.

Lue myös: Videostrategian työkaluja Googlelta

Inspiroidu ihmismielestä

Dolanin kirja ei käsittele markkinointia tai sosiaalista mediaa, mutta inspiraatiota omaan tekemiseen pitää etsiä myös oman toimialan ulkopuolelta. Someduunarille on myös välttämättömyys ymmärtää ihmismieltä edes keittiöpsykologin elkein.

Daniel Kahnemanin Thinking, Fast and Slow on syystäkin yksi viime vuosien kehutuimpia ajattelumalleja käsitteleviä teoksia. Dolanin teos käsittelee rajatumpaa aihetta, mutta on kansantajuisempi ja esittää mielenkiintoisia ajatuksia (joita käsiteltiin tässä artikkelissa hyvin rajallisesti). Kolmantena lukusuosituksena ihmiskäyttäytymiseen liittyen ehdotan Charles Duhiggin teosta The Power of Habit.

Viimeksi Digilluusio käsitteli somenkielisiä sanontoja

Kirjoittajan tekee onnelliseksi taannoinen Grand One -ehdokkkuus parhaasta some-presenssistä ja se, että Hurraakerkko-sivusto täytti 28.4. jo 12 vuotta. Malja saavutuksille (tai edes lasillinen vettä)! Kuva: Henri Kärjä

Easter Egg: Kesän lähestyessä on aika kaivaa Spectacles-lasit kaapista. Laseista julkaistiin vastikään päivitetty versio, jonka avulla voi esimerkiksi ottaa still-kuvia ja siirtää tiedostoja nopeammin. Voit lukea alkuperäisten ”snäppilasien” käyttökokemuksista vuoden takaisessa Digilluusio-artikkelissa.

 

Vastaa

Back to Top