Sosiaalisen median positiiviset vaikutukset
Älypuhelimen tuijottaminen vaarantaa niskasi, silmäsi ja keskittymiskykysi. Mielensäpahoittajien pelko estää kirjoittamasta nettiin. Teknologiaa käytetään vallan välineenä vaalitulosten peukaloinnista Tinderissä ghostaamiseen.
Sisältösyötteiden selaaminen taas aiheuttaa kateutta muita kohtaan ja jopa masennusta.
Ei ihme, että sulkeudutaan kuplaan – ja se kuplakin v****taa.
Facebook vihapuheen lähteenä ja muu uutisointi sosiaalisen median negatiivisista vaikutuksista aiheuttaa toisinaan epäilyksiä alan ammattilaisessakin. Onko some sittenkään hyvä juttu?
Silti uskon edelleen sosiaalisen median hyötyihin – jopa niin vahvasti, että suosittelen brändejä kehittämään onnellisuutta edistävän sisältöstrategian. Malli perustuu julkaisuihin, jotka tuottavat yleisölle nautintoa (pleasure) tai ovat tarkoituksellisia (purpose).
Lue myös: Onnellinen some-strategia
Sosiaalinen media voi aiheuttaa myös hyvän olon tunteita. Se yhdistää meidät läheisiin, tarjoaa viihdettä ja ohjaa sosiaalisia normeja. Tässä on muutama esimerkki somen valoisasta puolesta.
Tykkää yhteenkuuluvuuden vuoksi
Facebookin teettämän tutkimuksen mukaan fiidien passiivinen selaaminen vahvistaa pahan olon tunteita.
Toki löydöksen voi kyseenalaistaa. Vain kuukausia ennen tutkimustuloksen julkistusta uutisoitiin, etteivät käyttäjät enää jaa sisältöjä samalla innolla kuin aiemmin, joten voisihan Facebookin taustamotiivina olla uudelleenaktivointi.
Silti maalaisjärjelläkin ajateltuna päämäärätön selailu voi aiheuttaa tylsistymisen tunteita (selaaminen menee kulutuksen edelle aivan kuin Netflixissä) tai kateutta (kaikilla kavereilla näyttää olevan hauskaa ja minä vaan mökötän täällä sohvalla).
Vuorovaikutus taas aktivoi ja synnyttää yhteenkuuluvuutta. Läheisten kanssa ajan viettäminen aiheuttaa muidenkin tutkimusten mukaan hyvän olon tunteita, joten kommentointi kannattaa.
Lisäksi sydämet ja tykkäykset voivat jo positiivisuuden symboleina edistää mielihyvän tunteita.
Mielenrauhaa YouTuben avulla
Notifikaatioiden päättymätön ryöppy kuormittaa keskittymiskykyä, mutta sosiaalinen media voi auttaa myös rauhoittumaan.
YouTube on täynnä meditointitutoriaaleja ja ASMR-roolileikkejä, jotka edistävät mielenrauhaa. Kenties pitäisi vielä kehittää sisältöjä havainnoiva mindfulness-harjoite Twitter-fiidin selaamiseen.
Meemit yhteiskunnan normien vartijoina
Yhdysvaltojen viime presidentinvaalien alla äärioikeisto käytti meemejä levittääkseen rotusyrjintään rohkaisevaa propagandaa.
Teknologiasivusto The Verge kirjoittaa kuitenkin, miten meemit voivat ohjata yhteiskunnallisia normeja myös positiivisessa mielessä.
Niiden kautta tuodaan esiin ilmiöitä, jotka ovat yleisiä mutta vaikeita nostaa esille perinteisin metodein (kuten provosoimalla kohuja Twitterissä).
Memes are a reflection of our culture. They lead us to reexamine some of their own behavior.” – Rosanna Guadagno, Peace Innovation Lab at Stanford University
Huumorin avulla havainnoidaan niin ei-toivottuja käyttäytymismalleja kuin salaisia ajatuksia, jotka eivät välttämättä olekaan niin pahoja. Samalla lohkaisut rakentavat yhteisöjä ihmisistä, jotka ymmärtävät sisällön kontekstin.
Lue myös: Miten Batman-meemi syntyi
Somessa saa viihtyä
Meemit eivät tietenkään ole somen ainoa viihdemuoto. Voimme inspiroitua YouTube-tähtien tuotannoista ja – kyllä – nauraa niille loputtomille kissavideoillekin.
Ei ole yhtä oikeaa tapaa käyttää sosiaalista mediaa – älä ota paineita siitä, mitä muut kokevat. Meemit saattavat ohjata sosiaalista käyttäytymistä, mutteivät sanele, mikä on kellekin merkityksellistä.
Viimeksi Digilluusiossa: Brändi, ryhdy tubettajaksi
Easter Egg: Digilluusion paluun ohella Hurraakerkko.comissa on syksyn varrella luvassa muun muassa Kerkon Virallisen Kesäbiisin 2018 valinta, musiikki- ja leffa-aiheisia kirjoituksia ja tietysti lisää some-aiheita. Stay tuned!