ASMR-mainokset ovat herättäneet vahvan vastareaktion
ASMR-videot sisältävät visuaalisia ja audioärsykkeitä, joiden on tarkoitus aiheuttaa katsojan kehossa kihelmöintiä ja rentouttaa. Ilmiön ympärille on kasvanut valtava yhteisö, jonka tunnetuimmat tekijät keräävät videoillaan miljoonia katselukertoja. Kyseessä ei ole mikään pienten piirien juttu, kuten Hurraakerkon seuraaminen Facebookissa tai YouTubessa.
Olen fanittanut monia ASMR-artisteja jo vuosia. Innostus on johtanut pitchaamaan konseptia useaan kertaan, mutta tuloksetta. Vaikka ASMR on pitkään ollut kutkuttavimpia sometrendejä (pun intended), sitä ei ole hyödynnetty kunnolla markkinoinnissa kuin vasta lähikuukausina.
Vastareaktio on ollut voimakas.
Suomalaisten markkinoijien hampaaseen ovat erityisesti joutuneet Fazerin Tutti Frutti -promot, joissa kuiskaillaan ja rapistellaan karkkipussia. Monia ärsyttää ASMR itsessään, toisia taas väitetty luovuuden puute (”Verohallinto did it”).
ASMR:n ystävänä arvostan ilmiön ajelehtimista valtavirtaan. Tutti Frutin lapsus on kuitenkin se, että vaikka mainoksista tehdään onnistuneesti elämyksellistä, videot ovat juuri sitä: mainoksia. Karkkipussien rapistelun sijaan olisikin ollut mielenkiintoisempaa nähdä pidemmän kaavan ASMR-sisältöjä ilman tuotteita.
Seesteiset sisällöt sopisivat myös ennemmin konservatiiviselle Fazerin Siniselle kuin energiselle ja humoristiselle Tutti Frutille. Kenties yhteys brändiarvoihin löytyy tuotteiden luonnollisuuden kautta, mutta side ei tule esille riittävän vahvasti.
ASMR on niin uniikki taidemuoto, että on tavallaan loogista – muttei välttämättä oikein – ”heitata” brändejä toisten mahdollisesta matkimisesta. Tässä heijastuu ensimmäisenä kokeilemisen tärkeys ja toisaalta myös ihmisen laumamielisyys: se, että muutama brändi tekee jotain, ei ole ookoo, mutta hei erittäin jeppistä, kun joka ikinen brändi toivottaa hyvää vappua tai jakaa Mörkö-meemejä.
Lisää brändättyä ASMR-rentoutusta?
Suosituimmat ASMR-taitelijat panostavat videoiden käsikirjoittamiseen ja esiintymiseen, lavastamiseen ja tietysti audion taltiointiin erityisellä tavalla ainoana tavoitteena tuottaa katsojalle hyvän olon tunteita. Siksi – vaikkei Tutti Frutti hellinyt yleisön aisteja kokonaisvaltaisesti – voimme odottaa muidenkin brändien perehtyvän ASMR- ja muihin wellness-trendeihin.
Brändit ovat alkaneet puhua ihmisten yksilöllisyydestä, mutta hyvinvointia käsitellään enimmäkseen vain suoliston toimimisen näkökulmasta. Olisi positiivista nähdä enemmän hyvää oloa tuottavaa mainontaa. Toivon kuitenkin näkeväni ennemmin sisältömarkkinointikulmaa kuin taktista.
Suomen Tukholman-lähetystö onnistuu lähestymään ilmiötä virkistävän itseironisesti, kun rentoutuksen sekaan eksyy kosolti pilalle menneitä ottoja. Pelkkää gonzoilua videot eivät kuitenkaan ole, vaan niissä käsitellään ruotsalaisten nuorten mielenterveysongelmia.
Viimeksi Digilluusio jakoi vinkkejä yhteistyöhön key opinion leaderien eli kiinalaisten somevaikuttajien kanssa
Easter Egg: Kuuntelen muutamia teknologia- ja markkinointiaiheisia podcasteja. Bufferin the Science of Social Media on turhankin käsikirjoitetun oloinen, mutta tarjoaa minuuttikaupalla hyödyllistä tietoa somemarkkinnoinnin uusista trendeistä. Suosittelen tsekkaamaan!
P.S: Pitäydytään vielä audiotunnelmissa vinkkaamalla, että Kerkon Virallista Kesäbiisiä 2019 etsitään jo. Seuraa soittolistaa Spotifyssä niin saatat löytää kuuntelemisen arvoista kesämusaa.