Ihailen ASMR-taiteilijoiden omistautumista roolileikkivideoille, joissa katsoja otetaan osaksi fiktiivistä kohtausta, kuten parturikäyntiä. Vaikuttavimpia ovat WhispersREDin kaltaisten artistien yhdellä otolla purkitetut pitkät narratiivit huolella lavastetuissa ympäristöissä.
Yksi suosituimmista ASMR-roolileikin teemoista on terveystarkastus – eritoten niinkin spesifi tutkimus kuin cranial nerve exam.
Näissä videoissa “lääkäri” pyytää seuraamaan liikkuvaa kohdetta (kuten taskulamppua), kuiskailee korvaan ja pyytää toistamaan avainsanoja ja tunnistamaan erilaisia tuoksuja.
Koska artistien käyttämien metodien välillä on huomattavia eroja, aloin pian ihmetellä, onko tutkimuksella edes oikeaa lääketieteellistä pohjaa. Kävi ilmi, että kyseessä on itse asiassa verrattain yleinen, yleensä neurologin suorittama tutkimus. Mikä siis on cranial nerve examin käyttötarkoitus?
Cranial nerve exam suomeksi
En ole lääketieteen asiantuntija, mutta toivon seuraavan selityksen olevan riittävän todenmukainen, kattava ja selkokielinen.
Cranial nerve examination eli aivohermotutkimus on neuroanatominen menetelmä määrittää aivojen pohjasta lähtevien hermojen toimintakyky. Tutkimus tehdään usein esimerkiksi aivotärähdysten tai muiden päähän kohdistuneiden loukkaantumisten yhteydessä. Tutkimuksen avulla voidaan havaita mm. Bellin halvauksen tai Parkinsonin taudin oireita.
Aivohermotutkimuksen historia juontaa 1800-luvulle saakka, kun silloiset neurologit kohtasivat kasvavissa määrin oireyhtymiä, joita ei voitu muuten tutkia riittävästi. Aikakaudelle tyypilliset taudit syfilis ja tuberkuloosi vaikuttivat aivohermojen toimintaan.
Aivohermot säätelevät mm. maku- ja hajuaistia, kasvojen liikkeitä ja tasapainoa. Niitä on yhteensä 12 paria.
Aivohermotutkimuksen sisältö
- I. Hajuhermo (olfactory nerve): potilaan hajuaisti testataan pyytämällä tätä tunnistamaan näytteitä, kuten kahvia tai piparminttua.
- II. Näköhermo (optic nerve): näön terävyys testataan näöntarkastuksella (Snellen-taulu) ja näkökentän laajuus lyhyillä ärsykkeillä, esimerkiksi heiluttamalla sormia ääreisnäön eri alueilla. Myös silmän rakenteet tutkitaan.
- III. Silmän liikehermo (oculomotor nerve): mm. testataan silmän motoriikka pyytämällä potilasta seuraamaan liikkuvaa kohdetta päätä liikuttamatta.
- IV. Telahermo (trochlear nerve): tutkitaan mm. silmän liikekyky ja pupillin koko poikkeamien varalta.
- V. Kolmoishermo (trigeminal nerve): testataan kasvojen tuntoaistia ja sarveiskalvon refleksit eri ärsykkeillä (kosketus). Testataan myös ala- ja yläleuan toimintakyky esim. kokeilemalla purentalihaksia.
- VI. Loitontajahermo (abducens nerve): testataan pupillien reagointi valoon.
- VII. Kasvohermo (facial nerve): kasvojen lihasten toiminnot testataan mm. pyytämällä potilasta rypistämään otsaansa, hymyilemään ja täyttämällä posket ilmalla.
- VIII. Kuulo-tasapainohermo (vestibulocochlear nerve): kuulokykyä testataan kuiskaamalla yhteen korvaan sanoja samalla, kun toisen vierellä toistetaan häiritsevää ääntä esim. hierotaan sormia yhteen. Rinne- ja Weber-testeillä määritellään, onko kuulon heikentyminen konduktiivista tai sensorineuraalista (jälkimmäinen viittaa toimintahäiriöön sisäkorvassa/kuulo-tasapainohermossa).
- IX. Kieli-kitahermo (glossopharyngeal nerve) ja X. kiertäjähermo (vagus nerve): testataan mm. makuaistia, kitakielekkeen kuntoa ja potilaan kykyä toistaa tiettyjä äänteitä. (Myös aivohermot VII, IX, X ja XII vaikuttavat puheen tuottamiseen. Jo pelkkä small talk saattaa riittää antamaan osviittaa toimintakyvystä.)
- XI. Lisähermo (accessory nerve): testataan pään/niskan lihaksistoa pyytämällä potilasta nostamaan hartioita (shrug) ja kääntämään päätä eri suuntiin.
- XII. Kielen liikehermo (hypoglossal nerve): kielen toimintakyky testataan erilaisilla liikeharjoituksilla.
Tutkimuksen rakenne riippuu potilaan kunnosta ja lääkärin pelisilmästä. Usein lääkäri valikoi, mitä ja miten tarkkaan testata. Riittävän tutkimuksen voi saattaa loppuun muutamassa minuutissa siinä missä ASMR-taiteilijat tuppaavat venyttämään videoitaan turhalla toistolla puoleen tuntiin. Heidän tarkoituksensa on tietenkin rentouttaa eikä diagnosoida, mutta perehdyttyäni tosielämän neurologisiin tutkimuksiin mikä tahansa pseudohömppä ei enää riitä viihteeksi.
Neurologiseen tutkimukseen lukeutuu monia muita standardimenetelmiä. Leffafaneille vinkiksi, että mm. tasapainoaistia testaava Rombergin testi vilahtaa Tony Scottin NASCAR-elokuvassa Days of Thunder, kun Nicole Kidman tutkii kolarissa loukkaantunutta Michael Rookeria.
Jos haluat kattavan johdatuksen neurologisiin tutkimuksiin, suosittelen ehdottomasti Martin A. Samuelsin esitelmiä. Tässä hänen vinkkinsä aivohermotutkimukseen.
Samuelsin aidosti informatiivinen esitys jää suosiossa kauas toisen tarkastuksen jalkoihin. Cranial nerve examin crème de la crème on James Kellyn suorittama tutkimus lukuisia aivotärähdyksiä kärsineelle NHL-legenda Pat LaFontainelle. ASMR-yhteisö fanittaa tällaisia opetusvideoita yhtä kuumeisesti kuin Frendien fanit siteeraavat käskyä “pivot!”
Lue myös: Mikä ASMR?