iOS vs Android vs Windows Phone

Kuukauden Digilluusio: Sovellus ei enää riitä – tarvitaan ekosysteemi

Kuukauden Digilluusio: Sovellus ei enää riitä – tarvitaan ekosysteemi

Tieto kulkee laitteesta laitteeseen, mutta tulevaisuudessa sen tulee onnistua sujuvammin.

Tieto kulkee laitteesta laitteeseen, mutta tulevaisuudessa sen tulee onnistua sujuvammin.

HurraaKerkon ehdotus vuoden 2014 trendiksi

Pikkujoulukauden jo käynnistyttyä on pian odotettavissa toinen loppuvuoden trendi: sivustot ja toimistot alkavat suoltaa ennustuksia vuoden 2014 digitaalisista trendeistä. Tässä oma panokseni visiointiin: ekosysteemiajattelu muuttuu entistä olennaisemmaksi osaksi digitaalista suunnittelua.

Suomalaiset startupin kisaavat innokkaasti digitaalisen maailman herruudesta. Kukapa ei haluaisi seurata Supercellin, Rovion ja muiden kehittäjien jalanjäljissä App Storen latauslistan kärkeen. Yksittäisen hittipelin tai sovelluksen kehittäminen ei kuitenkaan enää riitä, vaan saman käyttökokemuksen on siirryttävä saumattomasti laitteesta toiseen. On rakennettava laitteiden välinen ekosysteemi.

Ekosysteemiajattelu ei toki ole uusi keksintö. Törmäsin termiin ensi kertaa yli vuosi sitten Windows 8 -käyttöjärjestelmän promomateriaaleissa, eikä Microsoft varmasti ollut teknologian pioneerina.

Windows 8 -käyttöjärjestelmässä kuitenkin kiteytyy ekosysteemiajattelun ydin. Voin kirjoittaa Word-asiakirjan desktopilla ja jatkaa sen muokkaamista tabletilla tai Lumialla. Outlook-yhteystiedot siirtyvät sähköpostilaatikosta puhelimeen. Voin kirjautua samoilla tunnuksilla niin meiliin kuin Xboxille. Käyttökokemus ja käyttöjärjestelmän visuaalinen ilme on samanlainen joka laitteella, ja käyttäjätiedot siirtyvät saumattomasti laitteesta toiseen.

Ekosysteemin osaset keskustelevat toistensa kanssa

Vastaavaa yhteyttä – monessa asiassa ehkä Windowsia onnistuneemminkin – hyödyntävät toki myös iOS- ja Android-laitteet.

Samsungin Galaxy Gear -kello on jatkuvassa yhteydessä Galaxy-puhelinkaveriinsa, RunKeeper-sovellus omaan sykemittariinsa. Hyötyohjelmat, kuten Dropbox, Pocket ja Evernote, ovat asennettavissa niin desktop-tietokoneille, tableteille ja älypuhelimille (kaikille suurimmille käyttöjärjestelmille), ja niihin tallennetut tiedostot synkronoituvat laitteesta laitteeseen. Chrome-selaimeen tallennetut välilehdet seuraavat Google-tunnuksilla sisäänkirjautunutta käyttäjää pöytäkoneelta tabletille.

Ekosysteemien rooli kasvaa myös pelinkehityksessä. Ennen vanhaan ainoa tapa kuljettaa pelejä mukana oli ottaa kasibittisen Nintendon pelikasetti mukaan – eikä kotona pelattua peliä tallennettu ja jatkettu sitten kaverin luona. Nyt esimerkiksi Clash of Clansia voi pelata iPhonella ja jatkaa samasta tilanteesta iPadilla.

Ekosysteemien merkitys kasvaa, mutta niiden suurin uhka on edelleen voimissaan. Oli kyseessä sitten sähköpostisovellus, mobiilipeli tai pilvipalvelin, jossain vaiheessa kukin digitaalisista ekosysteemeistä on yhteydessä nettiin. Mitä tapahtuu, kun ollaan huonon kentän alueella tai tulee jokin muu palvelukatkos? Ekosysteemi muuttuu hetkessä toimintakyvyttömäksi. Niinpä digitaaliset ekosysteemit pääsevät kukoistamaan vasta, kun tietoverkko on päivitetty tarpeeksi luotettavaksi.

Vuonna 2014

Mutta jos ekosysteemeitä on rakennettu jo vuosien ajan, miten se voi olla tulevaisuuden trendi?

Kehittäjät kehittävät uusia laitteita ja ohjelmia hurjalla tahdilla mutta suurella yleisöllä kestää useamman vuoden ajan omaksua ekosysteemin täydet edut. Joko käytössä olevat laitteet ovat vanhakantaisia tai sitten käyttäjät eivät ole osanneet ottaa käyttöön kaikkia yhteneväisiä kikkareita. Vanhanaikaiset kännykät ovat jo pääosin väistyneet älypuhelinten tieltä, eikä Windows XP -koneita monessakaan koneessa enää ole – mutta matkaa on vielä taaperrettavana ja laitteita päivitettävänä.

Entä mitä muita digitaalisia trendejä on odotettavissa vuonna 2014? Mobiiliteknologioiden merkitys kasvaa yhä, seuraava iPhone tai muu uusi laite julkaistaan, verkkomainonta on entistä tarkemmin kohdennettua ja elämyksellisempää – olisihan noita. Toivottavasti esiin nousisi joku uusi mielenkiintoinen innovaatio sosiaalisen median rintamalla – joku uusi ja vetovoimainen yhteisöpalvelu esimerkiksi. Let’s make that digi bigger.

List Challenge extended - List Challenge accepted!

List Challenge extended – List Challenge accepted!

Easter Egg: Pitää mainita työkalu, jota hyvin todennäköisesti tulen hyödyntämään jossain vaiheessa community managerina. Listchallenges.com-sivustolla voi rakentaa omia listoja, joiden kohdista muut käyttäjät laskevat, kuinka monta ovat suorittaneet. Esimerkkinä toimikoon viime päivinä netissä kiertänyt listahaaste IMDB:n TOP 250 Movies of All Time. Käyttäjät voivat leffajulisteita klikkaamalla laskea, kuinka monta listan elokuvista on nähnyt. Hyvää viihdettä itseään mittaavalle kansalle.

Posted by hurraakerkko in Digilluusio, 0 comments
Kuukauden Digilluusio: Lumian design syrjäyttää ”ylivertaisen” iPhonen

Kuukauden Digilluusio: Lumian design syrjäyttää ”ylivertaisen” iPhonen

Pari tuntia Lumiaa vs. pari kuukautta iPhonea = ”The iPhone can suck it.”

Uudistunut Nokia nousee tuhkasta kuin Feeniks-lintu

kiitos helmikuussa Suomeen saapuneen Lumia-mallistonsa. Reilun kuukauden käytännön kokemuksella on aika pureskella ensikosketuksia Lumia 800 -älypuhelimeen.

Kansalaisromanttisista syistä olen aina suosinut suomalaista kännykkäasioissa – kaikki puhelimeni ovat olleet nokialaisia.

Viime vuosina kuohunut yleinen vihamielisyys Nokian älypuhelimia kohtaan sai kuitenkin vieraantumaan brändistä, ja hyvästellessäni 6500 Slide Blackia, pitkään toiminutta ja hyvännäköistä perinteistä matkapuhelinta, uhosin jo hyppääväni Android-leiriin. Seuraava puhelin olisi kuitenkin älypuhelin, ja Nokiahan ”ei niitä osaa tehdä.”

Toisin kuitenkin kävi, kun Nokia julkisti Microsoft-yhteistyön ensihedelmän, Lumia-malliston. Muistan edelleen innostumiseni lukiessani ensimmäisistä Windows-puhelimista syksyllä 2010. Käyttöliittymä näytti heti hyvin mielenkiintoiselta, ja olenhan aina muutenkin ollut PC-miehiä. Windows Phone vähän unohtui joksikin aikaa, kunnes uuden puhelimen hankinta oli lopulta edessä. Uuden sponsorin myötä sain valita: iPhone vai pian markkinoille tuleva Lumia 800?

Vaikka lähipiirin Mac-entusiastit Apple-vastaisuuttani kummaksuivatkin, valinta oli selvä. Käytin Apple iPhone Nelosta väliaikaisratkaisuna parin kuukauden ajan Lumiaa odotellessani ja voin kertoa, etten ole nokialaisen saatuani paljoa taakseni katsonut. Lumia pesee iPhonen 6-0.

Tästä syystä Lumia on parempi kuin iPhone

En varmastikaan osaa arvostaa tai tarvittaessa haukkua kaikkia Lumian teknisiä aspekteja. Jaankin kokemuksiani virallisesti ensimmäisen älypuhelimensa omistajana, joka muutaman kuukauden ajan käytti iPhone 4:ää. Luvassa on siis tavallisen pulliaisen vertailu kahden puhelimen välillä.

Ruuduista koostuvassa käyttöliittymässä on tyyliä ja värivaihtoehdot ovat hyvät.

Nokian älypuhelin-design otti aimo harppauksen eteenpäin N9:n myötä, ja tuttu pelkistetty muoto jatkuu Lumiassa.

Aiemmat älypuhelimet olivat luotaantyöntäviä kapuloita, työkaluja, joissa funktionaalisuus oli ulkonäköä tärkeämpää. Lumiassa design on hyvässä balanssissa, osaltaan kiitos Microsoftin persoonallisen käyttöliittymän.

Ruutunäkymä on kaikessa yksinkertaisuudessaan paljon tyylikkäämpi kuin iPhonen nyt vanhanaikaiselta näyttävä laatikko-design. Kirkas näyttö saa Lumian laatikot hohtamaan kauniina, ja sovellusten sisälläkin navigoidaan näyttävän sivuscrollauksen avulla.

Tyylipisteitä ropisee niin Microsoftille kuin Nokiallekin, joita kumpaakin on pitkään parjattu epäesteettisistä tuotteistaan verrattuna Applen kovasti hypetettyyn eleganssiin.

Pelkkä koriste-esine Lumia ei kuitenkaan ole – sen perusominaisuuksiin kuuluu mm. tehokas kamera, hyvät puhelinominaisuudet, Office-tuki ja sosiaalisten medioiden seuraaminen sulavasti. Lisäksi Lumia on halkoihinkin tottuneiden helppo ottaa käyttöön. Näppäimistöä en ole jäänyt kaipaamaan, vaikka hieman kömpelöä tekstareiden naputtelu omalla kohdalla edelleen onkin.

En tarkalleen tiedä, millaiset moniajo-ominaisuudet Lumia kätkee sisäänsä. Voi hyvinkin olla, että joku puhelin pyörittää useita päällekkäisiä sovelluksia Lumiaa tehokkaammin, mutten kovinkaan usein käytä esimerkiksi mobiili-Spotifyä selaillessani nettiä. Jos puutteita on, ne eivät omalla kohdalla toimintaa haittaa.

Ruudut liukuvat sulavasti ylös, alas ja sivulle – puhelin reagoi kosketukseen kiitettävästi. Erityisenä plussana mainittakoon yhteystietojen kätevä yhdistäminen (yhden valikon alle saa henkilön puhelinnumeron, Facebook-tilin, email-osoitteen jne.) sekä niiden kiinnittäminen puhelimen ”alkunäytölle” eräänlaisiksi pikavalinnoiksi.

Nokia Lumian heikkoudet

Lumia-puhelinten heikoiksi kohdiksi on mainittu akun kesto ja vähäinen sovellusvalikoima. Ladattavien ohjelmien määrä on Marketplacessa selvästi pienempi kuin Android Marketissa tai Apple App Storessa, mutta toisaalta en ole jäänyt mitään oikeasti tärkeää sovellusta kaipaamaankaan.

Jos puhelin saa pääosin lepäillä laakereillaan, akku kestää yölatauksen jälkeen aamusta seuraavan päivän iltaan. Sovellukset ja tiiviimpi viestiminen verottavat akkua niin, että yleensä kannattaa ladata joka yö. Onneksi näillä kikoilla voi pitkittää akun kestoa.

En ole kuitenkaan kauheasti jaksanut harmitella akun kestoa, paitsi ehkä noin yleisemmällä tasolla: menneitä ovat ajat, jolloin puhelin jaksaisi puksuttaa 2-3 päivää ilman latausta. Multimedia- ja nettiominaisuudet vetävät akun mehut puhelinmallista riiippumatta, mutta onneksi tilalle on tullut sentään mahdollisuus ladata tietokoneen USB:n kautta.

Lumian näyttö on kätevän ja toimivan kokoinen ja laite tuntuu koon ja pintamateriaalin puolesta erittäin hyvältä kädessä. Vaikka Lumia 800 on kulmikkaampi kuin pyöristetty iPhone, jälkimmäinen tuntuu kädessä epämukavammalta. Pientä miinusta Lumialle tulee nappuloista, jotka on asemoitu vähän epäkäytännöllisesti.

Lumian latauspiuhan luukku on ohkainen muoviläppä, joka näyttää helposti hajoavalta. Toisaalta sitä tarvitsee avata vain (yllätys) latausten yhteydessä, joten vahinkoja ei pitäisi sattua pelkän taskussa pitämisen takia.

Nappula, josta puhelin ”aktivoidaan”/ pistetään näppäinlukkoon, on sijoitettu keskelle toista laitaa. Laitteeseen tulee luontaisesti tarrauduttua sen reunoista, jolloin melkein aina tulee painettua aktivointitäppää tarpeettomasti.

iPhonen toimintanappula näytön alapuolella ja lukkonäppäin puhelimen yläreunassa taas eivät ole yhtä alttiita sormikopelolle.

Kiitänpä iPhonea siitäkin, että tavallisen soittotilan ja äänettömän tilan välillä pystyi vuorottelemaan yhden kuoressa olevan namiskan. Se oli kyllä kätsyä, mutta eipä tuo Lumian volyymin säätäminenkään paljoa rasita.

Tietysti voisi nurista siitä, että netissä on pakko surffata Explorer-selaimella, mutta ei se mobiiliselailu ole millään laitteella yhtä kivaa ja nopeaa kuin pöytäkoneella.

Ikkunan äärellä aina vaan
Olen aina ollut Windows-miehiä, eivätkä mitkään Applen i-alkuisista tuotteista ole kummemmin kiinnostaneet. Arvostan Omenan estetiikkaa, mutta se ei sytytä. Uskon, että ”Mäkki” on vetävä vimpain, mutten aina jaksa kuunnella Apple-fanien brändihehkutusta.

Työpaikallani olen yksi harvoista PC-käyttäjistä. Moneen otteeseen olen kuullut ympärilläni nurinaa Mac-koneen jumittumisista ja muista teknisistä ongelmista – siinä, missä Dellin läppäri toimii pahemmin nikottelematta. Ei se Applekaan siis ihan täydellinen ole.

Apple-faneilla on tietenkin täysi oikeus tykätä tuoteperheestä enkä tosiaankaan halua heidän ajatusmaailmaansa muuttaa. Joskus on kuitenkin kiva nähdä, kun joku piikittelee Apple-käyttäjien oletettua ylempiluokkaisuutta.

Tietenkään ei voi kiistää Steve Jobsin vaikutusta yleiseen teknologian kehitykseen. Apple-miehellä oli silmää designille, ja hänen visionsa ovat inspiroineet muita teknologiatuottajia. Varmasti Lumiankin (tai sen ulkokuoren ”isän” N9:n) suunnittelijoilla oli haasteena pyrkiä nousemaan Applen kintereille designerinä.

En kuitenkaan kokenut minkäänlaista Wow!-efektiä saadessani käteeni maineikkaan ja hehkutetun iPhonen – en ulkomuodon enkä toiminnallisuuksien puolesta – mutta Lumian kohdalla koin. Parin kuukauden iPhone-kokeilukaan ei saanut minua imaistua Applen maailmaan, ja jatkankin siis mieluusti PC-puolella.

The Nokia Phoenix
Nokialla on ollut rankkaa viime vuosina. Muut laitevalmistajat ovat pysyneet paremmin ajassa mukana, markkina-asema on heikentynyt, ja brändin yleinen arvostus laskenut jopa sen kotimaassa. Ennen Nokia oli ilmiselvä puhelinvalinta, mutta älypuhelimiin siirtyessä tuntui muihin merkkeihin siirtyminen järkevimmältä.

Lumia muutti kuitenkin kaiken, ja vaikka Nokian ja Microsoftin yhteistyön järkevyyteen onkin suhtauduttu varauksella, tuntuu Nokia jälkeen nousevan varteenotettavaksi valmistajaksi. Lumia-mallisto on otettu hyvin vastaan, ja toivonkin Nokian uuden menestyksen jatkuvan myös muilla kuin pelkillä Microsoft-puhelimilla.

Easter Egg: Päivitin vuoden takaisen Digilluusion, jotta upotetut videoklipit olisivat ajan tasalla. Timanttisia ja diegeettisiä tanssi- ja laulukohtauksia elokuvissa kartoittava merkintä sisältää nyt myös muutamia uusia lisäyksJessica Rabbitin, Vincent Vegan ja monen muun seuraksi.


Posted by hurraakerkko in Digilluusio, 0 comments
Kuukauden Digilluusio: Puhelimet, kosketelkaa toisianne!

Kuukauden Digilluusio: Puhelimet, kosketelkaa toisianne!

Älypuhelin kosketusnäyttö

Kosketusnäytön käyttö vaatii harjoittelua.

Kosketusnäytöt yleistyvät, mutta jatkokehitystä tarvitaan

Älypuhelimet ja tabletit ovat päivän sana teknologiamarkkinoilla, eikä kännykän ja tietokoneen välimuoto ole mitään ilman kosketusnäyttöä. Näpelöitävän näyttöpäätteen kanssa kikkailu ei kuitenkaan aina ole innovatiivisen ihanaa.

Vanhoja tieteiselokuvia katsoessa voi lähinnä hykerrellä sille, miten omaan aikaansa sitoutuneita kaikki ”keksinnöt” olivat. Niin avaruusolentojen kuin tulevaisuudessa asuvien ihmistenkin käyttämät laitteet olivat isoin valonappuloin varustettuja laatikoita. Tietokoneetkin olivat vain lootia, joissa oli vihreää tekstiä mustalla pohjalla.

Toista on tänä päivänä. Nykytulevaisuudessa pitää olla pikseleitä ja syvyysvaikutelmaa – ja nappuloiden sijaan laitetta komennetaan näppituntumalla.

Noviisi kosketusnäytön käytössä

Kosketusnäytöt ovat kiehtova innovaatio. En varmastikaan voi hahmottaa kaikkea sitä työtä, mitä sormella ohjastaminen on keksijöiltä vaatinut. Miten on mahdollista, että laite aistii vaikkapa sormen liikkeet, vaikka älypuhelimen näytön pinta on kovaa muovia?

Uskon, että seuraavaa puhelinta ostaessa valinta osuu jonkinlaiseen kosketusnäytölliseen apparaattiin (siksi tätäkin pohdintaa kirjoitan). Suhtaudun aiheeseen aavistuksen verran epäluuloisesti, ja ehkä toivonkin löytäväni laitteen, jossa on sekä kosketusnäyttö että perinteinen näppäimistö.

Työn ohessa olen päässyt kokeilemaan muutamaa näpylaitetta ihan itte: Nokian N8-puhelinta ja Applen iPad-tablet-konetta. Uusia innovaatioita on aina kiva päästä kokeilemaan ja näpräilemään, mutta kosketusnäyttökokemukset eivät ole erityisemmin innostaneet.

Tässä muutama kysymys älypuhelimen jatkuvasta käytöstä: meneekö älypuhelimen ruutu helposti rikki? Alkaako sormenpäätä aristaa samalla tavalla kuin läppäreiden ”hiirilevyjä” hiplatessa? Käytänkö kaiken hipelöinti-intoni mobiililaitteeseen kanssaihmisten hiplaamisen sijaan? Onko hygieenistä antaa muiden kosketella laitetta saastaisilla sormillaan? Continue reading →

Posted by hurraakerkko in Digilluusio, 2 comments