Joulun merkit XV: Musta joulu

Hetken pitää toki miettiä heitä, jotka eivät osallistu joulunviettoon. Vähäosaisten ohella mieleen tulevat ne, jotka viettävät joulunsa töissä.

Joulun merkit XIV: Joululevyn uusi muoto

Viime jouluina olemme koonneet CD-levyn täydeltä joulumusiikkia. Lässynhempeästi kokoelma on aina kulkenut nimellä Meidän perheen joululevy. Mukana on ollut klassisia rallatuksia, moderneja popituksia, kotimaisia ja ulkomaisia. Vuosi vuodelta kokoelma on laajentunut mukavasti. Tänä vuonna kokoelma muuttunee virtuaaliseksi, kiitos MP3-formaatin ja tietokoneen mediasoitinten. Ah laiskuutta ympäristöystävällisyyttä – ei mene enää kompakteja diskejä hukkaan vuosittain. Soittolista on… Continue reading Joulun merkit XIV: Joululevyn uusi muoto

Joulun merkit XIII: Viime joulu

Emme toki vielä ole lopettaneet aikamatkailua. Tämähän on kuin oma versioni Charles Dickensin klassisesta Kitupiikki-tarinasta, joskin aaveiden sijaan blogissani  vierailevat…no, en tiedä mitkä. Nyt loppui vitsiltä clue. Palataan kuitenkin vielä viime jouluun; mitä jäi mieleen? Joulua vietettiin hybridinä uusia ja vanhoja perinteitä. Aamulla isälle riisipuurolle (taisin muuten jälleen saada jemmamantelin), sitten appivanhemmille joulusaunaan, siskolle aterioimaan… Continue reading Joulun merkit XIII: Viime joulu

Joulun merkit XI: San Ta Puk Ki

Katsoin tuossa pitkästä aikaa elokuvan The 36th Chamber Of Shaolin. Jälleen sai onnekseen huomata, miten tiukka leffa oikeasti on (väitetään olevan yksi kaikkien aikojen arvostetuimmista kung fu –leffoista). Suosittelen mättöklassikoiden ystäville, mutten nyt “jälleen kerran” ala hehkuttaa leffaa tällä palstalla tätä enempää. Tajusin kuitenkin samalla, miten jouluinen elokuva on. Ensinnäkin olen saanut DVD:n joululahjaksi pari… Continue reading Joulun merkit XI: San Ta Puk Ki

Joulun merkit IX: Vain valkeata joulua

Eilen pihassamme sytytettiin taloyhtiön virallinen joulukuusi – tai siis valot, ei roviota sentään kyhätty. Hieman huvitti tämä pienimuotoinen joulukauden käynnistys, kun maassa ei ollut hitustakaan lunta, vaan ainoastaan vehreää nurmikkoa. Olen aina päivitellyt laulua, jossa rallatellaan “no onkos tullut kesä nyt talven keskelle”. No ei ole, edelleen on joulukuu, kato kalenterias helkatta soikoon!! Mutta viimeistään… Continue reading Joulun merkit IX: Vain valkeata joulua