Hurraakerkko.com

Tag: mainonta sosiaalisessa mediassa

Kuukauden Digilluusio: Mitä Giphylle tapahtuu Facebook-kaupan myötä?

Googlen ja Facebookin duopoli omistaa nyt verkon suosituimmat gif-palvelut.

Suosikkireaktiosi kuuluvat nyt Facebookille

Sosiaalisen median suuri sininen on ostanut yhden maailman käytetyimmistä gif-palveluista, Giphyn, integroidakseen sen tiiviimmin osaksi Instagramia. Miten omistajanvaihdos tulee vaikuttamaan palvelun käyttöön?

Vaikutus yksityiskäyttäjiin

Alkuun luvassa ei ole huomattavia muutoksia – Giphy-sisällöt pysyvät avoimina muillekin kuin Facebookin omistamien palveluiden käyttäjille.

Giphystä tulee osa Instagram-tuoteperhettä, johon kuuluu myös kuvapalvelun käyttöä rikastavia sovelluksia, kuten IGTV, Hyperlapse ja Boomerang.

Tähän mennessä Giphyn sisällöt ovat olleet saatavilla Instagramin Stories-osiossa ja yksityisviesteissä. Gif-valikoima tulee varmasti kasvamaan, minkä lisäksi saattaa tulla mahdollisuus käyttää luuppeja fiidijulkaisuissa ja kommenteissa.

Moni kaivannee myös helppoa tapaa luoda omia luuppeja suoraan Instagramin kautta tai seurata haluamiaan sisällöntuottajia Giphy-palvelussa (kuten Hurraakerkkoa, tietenkin).

via GIPHY

Giphy brändeille

Gif-luupit ovat merkittävä kommunikaatioväline, mutta Giphyn siirtyminen Facebookin alle ei vaikuta pelkästään kuluttajiin vaan myös brändeihin.

Facebook pyrkii yrityskaupan avulla vahvistamaan asemaansa kilpailevan gif-palvelun Tenorin omistajaa Googlea vastaan.

Ei, mediajätit tuskin kisaavat juuri tämän yksittäisen formaatin herruudesta, mutta Giphyn laaja yhteistyö Snapin, TikTokin ja muiden some-palveluiden kanssa on huomattava kilpailuvaltti verkkoliikenteen ja sitä myöten Facebookin mainostulojen takaamisessa.

Uusi omistaja tuleekin varmasti kartoittamaan ja kartuttamaan Giphyn kaupallista potentiaalia.

Palvelusta on jo sukeutumassa oma some-alustansa, joka houkuttaa brändejä ja muita julkaisijoita. Lue Giphyn roolista sosiaalisen median uudessa murroksessa.

Yritystilin saamista tullaan varmasti helpottamaan, jolloin alamme nähdä enemmän brändättyjä gifejä eri kanavissa. On myös todennäköistä, että Facebookin tuotteissa voi mainostaa gifejä – esimerkiksi sponsoroituina nostoina eri palveluiden Trending-osioissa.

Aivan kuin mainostajat eivät jo muutenkin toistaisi itseään tarpeeksi.

Viimeksi Digilluusio käsitteli YouTuben With Me -ilmiötä.

Easter Egg: LinkedInin julkaisu- ja mainosvalikoimaan on saapunut kiintoisia uutuuksia. Gallupit eivät eroa Instan tai Facebookin vastaavista ratkaisevasti, mutta b2b-kontekstissa on erityisen tärkeää löytää balanssi yritysjargonin ja oikeasti mielipiteitä herättävän sisällön myötä. Conversation ads tekee InMail-mainonnasta interaktiivisempaa. Live auttaa esittelemään asiantuntijuutta reaaliajassa. Events auttaa työelämän tapahtumien mainostamista. Sitten kun vielä saataisiin gif-integraatio.

31.5.2020
Kuukauden Digilluusio: Joko ASMR-kupla puhkesi?

ASMR rentouttaa – paitsi jos olet mainostaja

ASMR-mainokset ovat herättäneet vahvan vastareaktion

ASMR-videot sisältävät visuaalisia ja audioärsykkeitä, joiden on tarkoitus aiheuttaa katsojan kehossa kihelmöintiä ja rentouttaa. Ilmiön ympärille on kasvanut valtava yhteisö, jonka tunnetuimmat tekijät keräävät videoillaan miljoonia katselukertoja. Kyseessä ei ole mikään pienten piirien juttu, kuten Hurraakerkon seuraaminen Facebookissa tai YouTubessa.

Lue lisää: Mitä on ASMR?

Olen fanittanut monia ASMR-artisteja jo vuosia. Innostus on johtanut pitchaamaan konseptia useaan kertaan, mutta tuloksetta. Vaikka ASMR on pitkään ollut kutkuttavimpia sometrendejä (pun intended), sitä ei ole hyödynnetty kunnolla markkinoinnissa kuin vasta lähikuukausina.

Vastareaktio on ollut voimakas.

Suomalaisten markkinoijien hampaaseen ovat erityisesti joutuneet Fazerin Tutti Frutti -promot, joissa kuiskaillaan ja rapistellaan karkkipussia. Monia ärsyttää ASMR itsessään, toisia taas väitetty luovuuden puute (”Verohallinto did it”).

Valikoituja nettikeskusteluja ASMR-mainonnasta

ASMR:n ystävänä arvostan ilmiön ajelehtimista valtavirtaan. Tutti Frutin lapsus on kuitenkin se, että vaikka mainoksista tehdään onnistuneesti elämyksellistä, videot ovat juuri sitä: mainoksia. Karkkipussien rapistelun sijaan olisikin ollut mielenkiintoisempaa nähdä pidemmän kaavan ASMR-sisältöjä ilman tuotteita.

Seesteiset sisällöt sopisivat myös ennemmin konservatiiviselle Fazerin Siniselle kuin energiselle ja humoristiselle Tutti Frutille. Kenties yhteys brändiarvoihin löytyy tuotteiden luonnollisuuden kautta, mutta side ei tule esille riittävän vahvasti.

ASMR on niin uniikki taidemuoto, että on tavallaan loogista – muttei välttämättä oikein – ”heitata” brändejä toisten mahdollisesta matkimisesta. Tässä heijastuu ensimmäisenä kokeilemisen tärkeys ja toisaalta myös ihmisen laumamielisyys: se, että muutama brändi tekee jotain, ei ole ookoo, mutta hei erittäin jeppistä, kun joka ikinen brändi toivottaa hyvää vappua tai jakaa Mörkö-meemejä.

Lisää brändättyä ASMR-rentoutusta?

Suosituimmat ASMR-taitelijat panostavat videoiden käsikirjoittamiseen ja esiintymiseen, lavastamiseen ja tietysti audion taltiointiin erityisellä tavalla ainoana tavoitteena tuottaa katsojalle hyvän olon tunteita. Siksi – vaikkei Tutti Frutti hellinyt yleisön aisteja kokonaisvaltaisesti – voimme odottaa muidenkin brändien perehtyvän ASMR- ja muihin wellness-trendeihin.

Brändit ovat alkaneet puhua ihmisten yksilöllisyydestä, mutta hyvinvointia käsitellään enimmäkseen vain suoliston toimimisen näkökulmasta. Olisi positiivista nähdä enemmän hyvää oloa tuottavaa mainontaa. Toivon kuitenkin näkeväni ennemmin sisältömarkkinointikulmaa kuin taktista.

Suomen Tukholman-lähetystö onnistuu lähestymään ilmiötä virkistävän itseironisesti, kun rentoutuksen sekaan eksyy kosolti pilalle menneitä ottoja. Pelkkää gonzoilua videot eivät kuitenkaan ole, vaan niissä käsitellään ruotsalaisten nuorten mielenterveysongelmia.

Viimeksi Digilluusio jakoi vinkkejä yhteistyöhön key opinion leaderien eli kiinalaisten somevaikuttajien kanssa

Easter Egg: Kuuntelen muutamia teknologia- ja markkinointiaiheisia podcasteja. Bufferin the Science of Social Media on turhankin käsikirjoitetun oloinen, mutta tarjoaa minuuttikaupalla hyödyllistä tietoa somemarkkinnoinnin uusista trendeistä. Suosittelen tsekkaamaan!

P.S: Pitäydytään vielä audiotunnelmissa vinkkaamalla, että Kerkon Virallista Kesäbiisiä 2019 etsitään jo. Seuraa soittolistaa Spotifyssä niin saatat löytää kuuntelemisen arvoista kesämusaa.

30.5.2019
Kuukauden Digilluusio: Vertikaalivideon hyödyntäminen on välttämättömyys

Film Februaryn kunniaksi Digilluusio käsittelee somen tärkeintä kuvaformaattia.

Stories-formaatti pakottaa ottamaan käyttöön 9:16-kuvasuhteen

Stories on vakiinnuttanut asemansa yhtenä sosiaalisen median tärkeimmistä tarinankerronnan formaateista.

Bränditkin ovat rohkaistuneet itsestään tuhoutuvien julkaisujen suhteen, mutta usein julkaistakseen stilisoimattomia ja tarinattomampia kuvia ja videoita.

Sivuhuomio: Stories on yksi monista sosiaalisen median ilmiöistä, joiden suomentaminen on haastavaa. Pitäisikö termi kääntää tarinoiksi, vai riittääkö hienovarainen finglish-versio, jossa kirjoitamme sanan stories pienellä alkukirjaimella?

Lue myös: miten suomentaa sosiaalista mediaa?

Toki välittömyys on ”storiesin” ytimessä, ja kanavien eri kuvanmuokkausominaisuuksia tuntuu yhdistävän eksentrisyys ennen estetiikkaa -muotoiluperiaate. Odotukset brändikokemusten tuotantoarvoja kohtaan kuitenkin kasvavat. Aivoton roiskiminen vain siinä toivossa, että brändi olisi “rileitaböl”, on harvoin linjassa positiivisen yritysmielikuvan kanssa. Storiesiin pitää panostaa, vaikka viesti tuhoutuisi vuorokauden sisällä.

Vertikaali pitää huomioida viimeistään kuvaustilanteessa

Vertikaali eli pystysuora kuvasuhde 9:16 oli vielä jokin aika sitten kuriositeetti, jolle saattoi ummistaa silmänsä. Vuonna 2019 sen käyttöönotto on välttämättömyys.

Lue myös: Instagram-trendit 2019

Tämä asettaa merkittävän haasteen sisällöntuottajille. Perinteisen tuotantomallin mukaan ensin tuotetaan niin kutsuttu hero-video. 16:9-kuvasuhteen laajakulmakaunottaresta leikellään sitten 1:1-kuvasuhteen klippi someen; ei ihan niin elokuvallinen kuin originaali, mutta ok.

Mutta entä stories-versio? Kuva pitää rajata uudelleen melkein otos otokselta ja silti otoksen tärkeimmän elementin saaminen kuvaan on haaste. Grafiikoilla tilkitseminen taas huutaa, miten stories-versio unohtui alkuperäisestä tuotantosuunnitelmasta.

Eri kuvaformaatteihin sopivuus pitääkin vastedes sisällyttää jo kuvakäsikirjoitusvaiheeseen ja kaikki versiot kuvattava samalla kertaa. Kuvaustilanteessa kameran monitoriin voi esimerkiksi jo merkitä suoja-alueet kolmelle kuvakoolle (16:9, 9:16, 1:1) rajauksen optimoinniksi. Jos homma ei toimi kaikissa suhteissa, ei muuta kuin uusi otos. Versiot tuotetaan kuitenkin samassa kuvaussessiossa, ei vasta editissä.

Lue myös: Videon optimointi sosiaaliseen mediaan

Vertikaali kuvasuhde pakottaa miettimään jopa millaisia tarinoita on mahdollista kertoa. Somessa ei muutenkaan voi enää säästellä kohokohtaa loppuun, vaan jo ensisekuntien pitää koukuttaa. Nyt pitäisi vielä leikata ruudusta sivut pois.

Parhaimmillaan tiukka rajaus päästää katsojan päähenkilön iholle. Vertikaalissa kannattaakin laittaa puhuva pää puhumaan suoraan kameraan eikä uutisraporttimaisesti sen ohi.

National Geographicin IGTV-dokumentin tähdet puhuvat suoraan yleisölle.

Herätä huomio ja ilahduta täyttämällä koko kuvaruutu

Kuvaustyyli ei välittömästi tunnu luontevalta (sen huomaa esimerkiksi siitä, miten hitaasti pitkille vertikaalivideoille suunnattu IGTV kasvattaa suosiotaan). Uuteen maailmanjärjestykseen totutellessa pystykuvaformaatin voi kuitenkin ”feikata” muutamalla tavalla – katso esimerkit alla.

Televisio ei korvannut elokuvaa. Internet ei tuhonnut sanomalehtiä. Vertikaalivideokaan tuskin täysin jyrää kaikkia muita kuvasuhteita.

Se on kuitenkin yksi tämän päivän – ja ylihuomisen – käytetyimmistä formaateista. Sen käyttö ei rajoitu pelkästään storiesiin, vaan voi herättää huomion perinteisessä fiidissä täyttämällä koko ruudun (kuvasuhde on fiideissä yleensä 5:4).

Some-kanavat Snapistä YouTubeen tukevat, jopa edellyttävät, vertikaalikuvasuhdetta. Sisällön tuottaminen saattaa olla vaivalloista, mutta kannattaa, sillä ainakin vielä tällä hetkellä täydellisesti optimoitu video tuottaa katsojassa vau-efektin.

Toivottavasti myös tämän vuoden Film February aiheutti sinussa edes pienen vaun. Mikäli missasit, kuun aikana käsiteltiin musiikkia, Star Warsia ja tanssielokuvaa Girls Just Want To Have Fun.

Stories-muodon hakkerointia: Nokia sovitti Spider-Man-promon kopioimalla klipin taustalle zoomattuna ja sumennettuna. Marimekko taas asetti saman videon kolmeen kertaan alekkain.

Easter Egg: Brändätyt Stories-filtterit ovat huomattava potentiaalinen mainostulonlähde Instagramille ja sen emoyhtiölle Facebookille. Mainospaikka ei ole vielä saatavilla, toisin kuin median edelläkävijä Snapchatissä, mutta valikoidut tuottajat ovat päässeet luomaan omia filttereitään. Millaisia efektejä on luvassa? ”The future of Instagram face filters is glossy, metallic, and surreal”, The Verge kirjoittaa.

28.2.2019
Kuukauden Digilluusio: Videon optimointi sosiaaliseen mediaan

Video on ideaaliformaatti someen

Vuosien varrella moni asiakas on kysynyt, miksi sosiaalisessa mediassa pitäisi panostaa videoon.

Vastaus on helppo: kaikki some-jätit painottavat formaatin tehokkuutta, ja ennusteiden mukaan sen merkitys markkinointistrategioissa vain kasvaa tulevina vuosina. Omassa työssäni olen todennut sen jo pitkään sitouttavan ihmisiä ja tehostavan myyntiä perinteisiä linkkipostauksia paremmin.
(more…)

27.12.2017
Kuukauden Digilluusio: 15 oppia Facebook Blueprint -kurssilta

Facebook Blueprint tarjoaa hyödyllistä tietoa Facebookin, Instagramin ja Messengerin luovista mahdollisuuksista.

Facebook-dataa sosiaalisen median ammattilaisille

Sosiaalisen median ammattilaisille on tarjolla kiitettävän paljon kursseja ja virallisia sertifiointeja alan jäteiltä, kuten Facebook, YouTube ja Twitter.

Suoritin vastikään WPP-verkostolle räätälöidyn Facebook Blueprint -kurssikokonaisuuden, joka keskittyi erityisesti brändäämiseen sekä Messengerin ja Instagramin luoviin ratkaisuihin. (more…)

31.10.2017
Kuukauden Digilluusio: Mitä Snapchatille tapahtuu vuonna 2016?

Snapchat kasvaa ja kypsyy vuonna 2016

Muutamassa sekunnissa tuhoutuvista video- ja kuvaviesteistään tunnettu Snapchat-mobiilisovellus oli yksi vuoden 2015 puhutuimmista sosiaalisen median palveluista. Omintakeinen näkökulma pikaviestintään ja mahdollisuus tavoittaa nuorta käyttäjäkuntaa ihastuttivat niin yksityiskäyttäjiä kuin brändejäkin.

Snapchatin eksotiikka tulee houkuttamaan lisää käyttäjiä. Suomessa käyttöaste on Tilastokeskuksen mukaan noin 8% koko väestöstä, mutta määrä voi hyvin jopa tuplaantua tulevan vuoden aikana.

Palvelu kasvattaa suosiotaan luonnollisesti myös kansainvälisesti. Kehitys asettaa paineita niin palvelulle itselleen kuin sen käyttäjille.

Snäppäämistä suunnitelmallisesti

Tällä hetkellä Snapchat on monille eräänlainen tajunnanvirran laboratorio, jossa julkaistaan satunnaisuuksia satunnaisella aikataululla. Sama pätee niin niin yksityiskäyttäjä- kuin brändipuolella: Snapchat on agendalla, mutta siellä toimitaan ilman agendaa.

Tässä ei ole mitään vikaa – itse asiassa kokeilunhalu on virkistävää Instagramin “täydellisten hetkien” jakamisen rinnalla – mutta yleistyvän käytön myötä Snapchat kokee samanlaisen evoluution kuin Facebook aikanaan: sisällöistä tulee hiotumpia, suunnitelmallisempia, konseptuaalisempia.

Palvelulle itselleen kypsyminen tarkoittaa monipuolisempia työkaluja sisällöntuotannon tueksi, kuten esimerkiksi uusia filttereitä tai ehkä laajempaa analytiikkaa.

Lisää Snapchat-mainontaa

Lokalisointi eli tuki eri kielille on myös potentiaalinen kehitysaskel, mutta todennäköisesti Snapchatille itselleen tärkeintä on ansaintamallinsa kehitys. Mainosmahdollisuudet laajenevat varmasti tulevan vuoden aikana. Siinä missä aiemmin mainonta oli erittäin kallista ja tarjolla vain muutamalle brändille, vuonna 2016 myös toimijat Yhdysvaltojen ulkopuolella pääsevät käsiksi uusiin luoviin ratkaisuihin kustannustehokkaammalla budjettihaarukalla.

Snapchat tuskin ratkaisee tulevia Yhdysvaltojen presidentinvaaleja, mutta voi antaa palvelun luontevasti omaksuville etulyöntiaseman kisassa – onhan palvelu ytimeltään suora linja käyttäjien välillä. Snapchat on jo satsannut poliittisen kentän kosiskeluun palkkaamalla uutistiimiinsä johtoon asiantuntijan CNN:ltä. Vaalien puinti Discover- ja Live-osioissa nostanee millenniaalien laahaavaa äänestysintoa.

Vaikka Snapchatin ROI onkin jokseenkin harmaalla alueella, Evan Spiegelin kipparoima palvelu jatkaa rahakkaiden sijoittajien houkuttamista. Niinpä sen tuskin tarvitsee alistua myymään itseään Facebookille tai muille “nettiajankäytön” pelaajille. Tämä ei tarkoita sitä, että Snapchat voisi jäädä lepäämään laakereilleen, vaan sen täytyy tehdä käytöstä ja sisällöntuotannosta entistä helpompaa ja hauskempaa. On vaikea hankkia partnereita, jos käyttäjät kääntyvät houkuttelevamman kilpailijan puoleen.

Suuri suomalainen Snapchat-ilmiö?

Vuonna 2015 nähtiin jo ensimmäiset katsaukset suosituimpiin suomalaisiin snäppääjiin. Nähtäväksi kuitenkin jää, paljastuuko palvelun suojista tekijä tai trendi, joka on todellinen koko kansan hitti. Kenties tuo ilmiö on sellainen, jonka ensiaskeleet early adopterit ovat jo nähneet: vertikaalivideon (ks. tämän some-videoita käsittelevän artikkelin #4) vakiintuminen yhdeksi tärkeimmistä nettisisältöformaateista. Kenties ilmiö on jotain muuta. Joka tapauksessa sen vaikutus kestää enemmän kuin 10 sekuntia.

Digilluusio kiittää kuluneesta vuodesta ja odottaa jo vuotta 2016, jolloin luvassa on lisää digi-ilmiöiden ruodintaa ja some-markkinointivinkkejä. Huonoja vitsejä unohtamatta.

Easter Egg: Lisää digiennustuksia tarjoavat Kurio asiantuntijaraateineen, Fjord, Hootsuiten pomo, Activaten perustaja, Marketing Insider Group ja HurraaKerkko.

29.12.2015
Kuukauden Digilluusio: Onko tämä some-mainonnan seuraava megatrendi?

Tsu jäänee tähdenlennoksi, mutta uusi some-mainonnan malli kiinnostaa.

Pian päätät itse, mitä mainostat sosiaalisessa mediassa

Vuoden 2016 digitrendien ennustuskausi on jälleen alkamassa. Merkittävimpien trendien listalla on SnapChatin käyttäjämäärän kasvua, ohjelmallista ostamista ja sisältömarkkinoinnin kohdentamista entistä rajatummille yleisöille. Video nousee – viimeinkin oikeasti – tärkeimmäksi mediaformaatiksi sosiaalisessa mediassa, ja mikä merkittävintä, vertikaalinen video kasvattaa suosiotaan entisestään.

Jos kuitenkin katsotaan pidemmälle tulevaisuuteen, seuraavaksi verkkomainonta muuttuu entistä käyttäjäystävällisemmäksi.

Tämän syksyn puhutuimpia aiheita on ollut mobiilimainontaa estävien sovellusten nousu. Ad blockerit eivät kuitenkaan pysty estämään kaikkea mainontaa – esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, jossa mainostajien kohdennusmahdollisuudet muuttuvat koko ajan tarkemmiksi ja auttavat niin mainostajia kuin some-palveluita tienaamaan lisää rahaa käyttäjien kustannuksella.

Tsu-palvelu kohauttaa

Uusi some-palvelu Tsu väittää kuitenkin toimivansa rahankeruussa toisin. Palvelu lupaa hyvittää rahaa perustuen siihen, miten käyttäjät jakavat sisältöjä sosiaalisessa mediassa. Tsu on jo onnistunut (t)suututtamaan somen isoimmat pelaajat – mm. Facebook on kieltänyt Tsu-linkkaukset kokonaan.

Tsu-palveluun pääsee sisään vain toisen käyttäjän kutsusta. Kutsuketjut muodostavat arvoasteikkoja, joissa kutsujat saavat aina enemmän rahaa toiminnastaan kuin kutsutut. Myöhäisimmät liittyjät saattavat tienata vain senttejä. Käytännössä ansaintamalli vaikuttaa hähmäiseltä pyramidihuijaukselta eikä spämmäämisaallon uhka innosta. Mitä luultavimmin Tsu jää vain Ellon ja Peeplen kaltaiseksi tähdenlennoksi, jonka nostattama kohu unohtuu muutamassa viikossa.

Uusi tapa esiintyä some-mainoksissa: Sponsored Spokespeople

Tämä ei tarkoita, etteikö käyttäjiä palkitsevalle palvelulle olisi tilausta. Facebook käyttää kasvojamme mainosten yhteydessä tehdäkseen promoista tehokkaampia, Twitter suosittelee kohdentamaan mainontaa tiettyjen käyttäjien seuraajille. Mainostaja voi käyttää jopa läheisimpiä kavereitaan sisältöjensä tukena ilman korvausta.

Tällä hetkellä voimme kyllä kieltäytyä esimerkiksi FB-mainoskasvoiksi joutumisesta. Mutta olisiko some-mainonta suotavampaa, jos kaikki hyötyisimme niistä? Onkin hyvin mahdollista, että muutaman vuoden sisällä kuka tahansa some-käyttäjä voi vapaaehtoisesti ilmoittautua mainoskasvoksi valitsemilleen brändeille samaan tyyliin kuin tämän päivän vloggaajat. Kutsuttakoon uutta mainostyökalua termillä “Sponsored Spokespeople”.

Töttöröön tyylisten välikäsien sijaan voimme itse vaikuttaa, missä yhteyksissä sisältömme näkyvät henkilökohtaisten mainostyökalujen kautta. Mainostajat ja wannabe-promoajat löytäisivät toisensa Tinder-tyylisellä matchaus-mekanismilla. Algoritmi määrittäisi arvomme eri yhteyksissä – esimerkiksi muissa postauksissaan kalastajaksi määrittyvä henkilö olisi arvokkaampi virvelimainoksessa kuin kalapuikkomainoksessa ja siten voisi tienata paremmin kalastusvälineen esittelystä. En tiedä, mainostaisiko yksikään järkiperäinen ihminen juuri noita tuotteita, mutta kuha demon vuoksi.

Vielä infograafi edellä mainittujen väitteiden verifioimiseksi. Creditit kuvasta: Paloheimo

Easter Egg: Lisää – ja paljon pätevämpiä – digitrendiennustuksia täällä ja täällä.

31.10.2015